Tutkimus: Lähes 80 % naisista ajattelee, että pienillä kulutusvalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Jo 42 % suomalaisista naisista sanoo, että ilmastonmuutoskeskustelu on muuttanut heidän suhtautumistaan pyykinpesuaineiden ja ihonhoitotuotteiden ostamiseen. Myös kotimaisuuden merkitys valintoja tehdessä on kasvussa etenkin nuorten parissa, kertoo tuore tutkimus.

”Isoihin arvomaailman muutoksiin mennään pienten valintojen kautta”, sanoo kulutustutkija Terhi-Anna Wilska.

Nihkeimpiä yrittäjät ja johtajat

79 % suomalaisista naisista ajattelee, että arjen pienillä kulutusvalinnoilla on ainakin jonkin verran merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 42 % naisista puolestaan sanoo, että ilmastonmuutoskeskustelu on muuttanut heidän suhtautumistaan ihonhoitotuotteiden ja pyykinpesuaineiden ostamiseen.

Miehillä vastaavat prosenttiluvut ovat 55 ja 20. Kaikista nihkeimmin arjen pienien ratkaisujen merkitykseen ympäristön kannalta suhtautuivat yrittäjät ja johtajat.

Tiedot selviävät Berner Oy:n teettämästä tutkimuksesta, johon Taloustutkimus haastatteli 1 054 täysi-ikäistä suomalaista.

Tutkimuksen mukaan pienituloisista, nuorista ja opiskelijoista lähes 30 % ajattelee, että arkisilla kulutusvalinnoilla on merkitystä kestävän kehityksen kannalta, kun taas yli 80 000 euroa vuodessa ansaitsevista vain 9 % miettii ilmastonmuutosta ostaessaan kodin hygieniatuotteita.

Nuorille pienet ostokset ovat isoja

”Mitä nuorempi ihminen, sitä enemmän elämässä merkitsevät pienet ostokset, joihin pesuaineet ja hygieniatuotteet kuuluvat. Nuorten maailmassa pienet tuotteet ovat isoja ja on luonnollista, että niiden kautta otetaan kantaa muun muassa ilmastonmuutokseen. Mitä vanhempia ja hyvätuloisempia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät ympäristön kannalta merkitystä vain isoilla hankinnoilla: autoilla sekä energiaan ja matkustamiseen liittyvillä ratkaisuilla. Harva vähättelee enää autojen yhteyttä ympäristön tilaan, kun taas arjen pienillä rutiiniostoksilla tätä yhteyttä ei vielä nähdä – ruokaa lukuun ottamatta”, Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, kulutustutkija Terhi-Anna Wilska tulkitsee tutkimuksen tuloksia.