Korona-ajan yksinäisyys lisäsi nuorten huolta tulokehityksestään

Tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että Suomessa ja Ruotsissa nuorten huoli pandemian vaikutuksesta omaan tulo- ja urakehitykseensä oli pienempi kuin Iso-Britanniassa. Yksinäisyyden kokeminen oli merkittävin talous- ja urahuolia ennustava tekijä kaikissa kolmessa maassa.

Jyväskylän yliopiston sosiologian ja psykologian laitosten sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten kokemaa epävarmuutta taloudellisen tilanteensa ja työuransa suhteen sekä siihen vaikuttavia tekijöitä koronapandemian aikana Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.

Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin keväällä 2021 (N=3000) Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Aineisto koostuu 18–75 vuotiaista vastaajista, joista tutkimukseen valittiin 18–29-vuotiaat (n=976). Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.

Huoli oli suurempaa Iso-Britanniassa kuin Suomessa ja Ruotsissa

Tulosten mukaan nuoret aikuiset kokivat huolta pandemian vaikutuksesta eniten Iso-Britanniassa, jossa oli myös vertailumaista tiukimmat liikkumisrajoitukset (mm. kolme täyssulkua). Suomessa ja Ruotsissa kokemus oli verrattain samankaltaista, vaikka Suomessa rajoitettiin tavallista arkea huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.

– Iso-Britanniassa oli tiukemmat koronarajoitukset kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta on myös todennäköistä, että Pohjoismaita heikompi sosiaaliturva vaikutti koettuun huoleen, väitöskirjatutkija Julia Nuckols arvelee.

Tutkijat kysyivät myös, miten yleinen luottamus ihmisiin ja yksinäisyyden kokemus vaikuttivat nuorten huoleen omasta tulokehityksestään ja työurastaan. Maakohtaisista eroista huolimatta merkittävin tutkimustulos oli koetun yksinäisyyden vahva yhteys tulo- ja urahuoliin kaikissa kolmessa maassa.

– Muissakin tutkimuksissa on todettu, että pandemia-aikana koettu yksinäisyys on yhteydessä monenlaisiin nuorten ongelmiin pandemian jälkeenkin. Se saa kysymään, ovatko nuorten sosiaalisen eristämisen negatiiviset vaikutukset lopulta hyötyjä suuremmat, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska pohtii.

Iso-Britanniassa lapsuuskodin vauraudella yllättävä merkitys

Iso-Britanniassa myös lapsuudenkodin varakkuus lisäsi yllättäen huolta omasta taloudesta tulevaisuudessa. Tutkijat arvelevat, että vauraissa perheissä kasvaneilla nuorilla voi olla kovemmat menestymispaineet ja enemmän pelkoa taloudellisesta niukkuudesta. Suomen ja Ruotsin kattavampi sosiaaliturva ja tasaisempi tulonjako todennäköisesti pienentää lapsuudenperheen varallisuuden merkitystä.

Koska yhteiskunnalliset kriisit iskevät yleensä pahiten juuri itsenäistyviin nuoriin, tarvitaan jatkotutkimuksia, jotta pandemian ja muiden kriisien aiheuttamia pitkäkestoisia ongelmia saadaan tunnistettua ja ennaltaehkäistyä.

Tutkimusjulkaisu:

Nuckols, J. A., Silinskas, G., Ranta, M., & Wilska, T.-A. (2023). Income and Career Concerns Among Emerging Adults From Finland, Sweden, and the United Kingdom During COVID-19. Emerging Adulthood, 0(0). https://doi.org/10.1177/21676968231153691

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Julia Nuckols, julia.a.nuckols@jyu.fi, 040 515 3676

Professori Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040 8054201