Noin kolme vuosikymmentä sitten olin itse isojen muutosten edessä, kun muutin vanhempieni luota pieneltä eteläsuomalaiselta paikkakunnalta pääkaupunkiin ja aloitin opinnot yliopistossa. Tuossa iässä muutos tuntui jännittävältä ja tervetulleelta: vihdoinkin pääsin vähän isompiin ympyröihin. Jälkikäteen ajateltuna muutos oli aika iso: oppilaitos ja kaikki siihen liittyvä oli uutta, tutustuin moniin uusiin ihmisiin ja toimeen piti tulla omillaan. Muutosta helpotti se, että monet ystäväni opiskelivat myös Helsingissä ja vanhemmat olivat myös melko lähellä. Neuvot oman talouden hallinnassa olisi kuitenkin ollut yksi asia, josta olisin hyötynyt, jos sellaisia olisin ylipäätään malttanut kuunnella.
Nyt myöhemmällä iällä olen jo vuosikausia ajatellut, että voisin vuorostani helpottaa tämän päivän opiskelijoiden elämää järjestämällä opiskelujen alkuun kurssin oman talouden hallinnasta. Tähän tuli viimein hieno tilaisuus, kun saimme Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvostolta kuusivuotisen rahoituksen Digiconsumers-hankkeeseen. Vaasan yliopiston työpaketin erityisenä aiheena on digitaalisten työkalujen ja pelillisten menetelmien kehittäminen talousopetuksessa, ja näiden menetelmien arviointi. Hankkeessa ovat mukana Vaasan yliopistosta taloustiede ja tietojärjestelmätiede.
Missä näitä pystyisikään helpommin kokeilemaan ja kehittämään kuin omalla kurssilla? Vuoden 2019 lopulla tein päätöksen kurssin toteuttamisesta, ja kiitos Vaasan yliopiston opintopalveluiden, se saatiin mukaan uusien opiskelijoiden orientoiviin opintoihin. Tässä vaiheessa se on tosin pakollinen vain kauppatieteen opiskelijoille. Perustimme kurssin nimeltä Tukea opiskelijan oman talouden hallintaan, jossa toimin vastuuopettajana. Toisena opettajana kurssilla toimi Saija Alanko. Lisäksi Gökhan Buturak osallistui kurssimateriaalien valmisteluun.
Kurssille pidettiin myös rinnakkaiskurssi Opiskelija osana yhteiskuntaa. Tämän kurssin tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijoita yliopistossa toimimiseen ja auttaa heitä löytämään ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen tarjoamat mahdollisuudet. Kurssin vastuuopettajana toimi julkisoikeuden yliopisto-opettaja Laura Perttola. Lisäksi kurssin toteutuksessa oli mukana kaksi Vaasan yliopiston opiskelijaa, Olli Karvonen ja Vilma Viertola.
Kummankin kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijoita kehittymään vastuullisiksi ja empaattisiksi itsenäisiksi toimijoiksi, auttaa heitä suoriutumaan yliopisto-opinnoistaan, ja hakemaan apua mahdollisissa ongelmatilanteissa. Ajatuksena oli, että opiskelijat löytävät oman polkunsa sekä taloudenhallintaan että yliopistoyhteisöön, ja opettajat voivat näiden kurssien avulla tukea heitä tässä prosessissa.
Arjen talous haltuun
Opetusmielessä oman talouden hallinnan tärkein tavoite oli hyvin käytännönläheinen: opiskelijoille tulee antaa edellytykset hoitaa omaa talouttaan opiskeluaikana mahdollisimman hyvin. Opetuksen johtolankana oli se, että pyrimme pitämään teoreettisen opetuksen määrän suhteellisen pienenä ja panostamaan opiskelijoiden omaan tekemiseen ja reflektioon. Oma talous aiheena on muutenkin sellainen, ettei siinä välttämättä ole paljoakaan yleispätevästi oikeita tai vääriä ratkaisuja. Opiskelijat on hyvä saada miettimään omasta näkökulmastaan, mitkä ovat heille oikeat tai väärät ratkaisut. Tämä puolestaan selviää parhaiten itse tekemällä ja pohtimalla. Painopisteenä kurssilla olivat tehtävät, joita opiskelijat tekivät luennot kuunneltuaan. Aihealueina kurssilla olivat budjetointi, vakuutukset, säästäminen ja sijoittaminen, sekä lainanotto.
Olennaisena osana kurssiin kuului näiden pelillisten menetelmien ja digitaalisten käyttäminen. Yksi työläimpiä tehtäviä kurssilla oli budjetointitehtävä, jossa opiskelijat kirjasivat tulonsa ja menonsa yhden kuukauden (lokakuun) ajalta ja suunnittelivat menonsa etukäteen. Heidän tuli tehdä tämä tehtävä hyödyntäen jotain digitaalista työkalua. Suositeltu työkalu oli Takuusäätiön Penno, mutta muitakin työkaluja (ml. Excel) sai käyttää. Tästä tehtävästä olin alun perin jossain määrin huolissani, kun epäilin sen olevan liian työläs, mutta opiskelijapalaute ei tätä pelkoa vahvistanut. Päinvastoin, tämä tehtävä osoittautui opiskelijapalauteen perusteella olevan yksi hyödyllisimmäksi koetuista koko kursseilla.
Kurssia varten tehtiin myös kokonaan oma peli, vielä nimeämätön Oman talouden hallinnan peli, jossa opiskelijan tehtävänä on selvitä kolmen vuoden kandiopinnoista siten, että taloudenhallinta, opintomenestys, sosiaaliset suhteet ja onnellisuus pysyvät kaikki tyydyttävällä tasolla. Peli suunniteltiin EAKR-rahoitteisessa PEEK-projektissa ja ensimmäisen version käytännön toteutuksen teki seinäjokinen Valakia-ohjelmistoyritys. Pelin käytöstä kerättiin myös opiskelijapalautetta, jonka pohjalta peliä kehitetään eteenpäin. Yhtenä kantavana ajatuksena tässä pelissä oli se, että elämänhallinta vaatii tiettyä kokonaisvaltaista otetta eri osa-alueista. Pelkkä rahankäytön hallitseminen tai opintoihin keskittyminen ei ole optimaalista, vaan samalla on tärkeää pitää huolta myös omasta hyvinvoinnista ja sosiaalisista suhteista.
Kurssiin liittyvä tutkimushanke
Koska kurssi sai rahoitusta Suomen Akatemian tutkimushankkeesta, kuului siihen olennaisena osana myös oppimisen arviointi tutkimuksen avulla. Alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti tähän kuului satunnaistettu koeasetelma. Tätä varten luotiin myös rinnakkaiskurssi Opiskelija osana yhteiskuntaa, johon osa opiskelijoista osallistui. Puolet opiskelijoista ohjattiin tälle kurssille, ja toinen puoli oman talouden hallinnan kurssille.
Kurssin opiskelijoiden lähtötasoa arvioitiin vertailemalla osaamista ennen opetuksen alkua tehdyssä alkutentissä, ja tiedollisen osaamisen kasvua mitattiin kurssin jälkeen tehdyn lopputentin ja alkutentin erotuksella. Kurssin vaikutusta pystyttiin mittaamaan vertailemalla interventioryhmän (oman talouden kurssille osallistuneet) ja kontrolliryhmän (opiskelija yliopistoyhteisössä) kurssin osallistujien erotusta. Keväällä opiskelijoiden ryhmät vaihtuvat, ja interventioryhmä osallistuu yliopistoyhteisö-kurssille ja kontrolliryhmä oman talouden kurssille. Kevään kurssin alussa kerätään alkukyselyssä lisää kyselyaineistoa, jonka pohjalta voimme arvioida sekä tietämyksen muutosta hieman pidemmällä aikavälillä että käyttäytymisen muutosta. Lisäksi kurssilla toteutettiin eksperimenttejä taloudelliseen käyttäytymiseen liittyen. Tämä on uusi ja innovatiivinen tapa mitata taloudellista oppimista. Toteutus tosin tällä kertaa meni vähän harjoittelun puolelle. Tutkimukseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, eikä ollut edellytys kurssin suorittamiselle.
Yhtenä osana tutkimusaineistoa keräsimme myös laadullista aineistoa ns. eläytymistehtävää hyväksi käyttäen. Tästä osuudesta vastasi tietojenkäsittelytiede. Opiskelijoille annettiin lyhyt tekstinpätkä, josta he saivat sitten jatkaa eteenpäin. Oman talouden hallinnan kurssilla tekstit liittyivät taloudenhallinnan digitaalisiin työkaluihin. Rinnakkaiskurssilla ne liittyivät taas whistleblowing-tilanteisiin, jossa opiskelijat puuttuivat kuvitteellisiin epäkohtatilanteisiin yliopistolla. Tästä tehtävänannosta tuli myös runsaasti kiinnostavaa tutkimusmateriaalia ja myös positiivista palautetta opiskelijoilta.
Kurssimateriaalia kehitetään kokemusten ja palautteen perusteella
Kurssin järjestäminen oli paljon työläämpää kuin yleensä, johtuen kurssiin sisältyneestä tutkimusosuudesta. Toisaalta kurssin kokeellisesta luonteesta johtuen kaikki sen osiot tuli mietittyä poikkeuksellisen tarkasti. Kurssilta tullut opiskelijapalaute on todella myönteistä. Kurssi sai kiitosta erityisesti käytännönläheisistä tehtävistään ja monipuolisista suoritteista (videot, pelit, digitaaliset työkalut). Mielenkiintoista kyllä, yksi kovasti kiitosta herättänyt asia oli sen säännönmukaisuus: joka viikolle oli omat tehtävänsä, jotka piti olla palautettuna ennen viikon päättymistä. Tällaiset jatkuvat opiskelijoita aktivoivat suoritteet ja tietynlainen ”koulumaisuus” vaikuttaa olevan opiskelijoiden suosiossa pikemminkin kuin yliopistolla yleinen ”luennot ja tentti” malli. Kurssi sai myös paljon kiitosta poikkeuksellisen selkeästä viestinnästään, mikä on meille opettajille tosi mieluinen asia.
Kurssimateriaalia toki kehitetään edelleen. Toiveenamme on, että kurssi voisi laajentua myös muille kuin kauppatieteen opiskelijoille. Nyt vain pieni vähemmistö otti sen vapaaehtoisena kurssina. Kauppatieteen opiskelijat ovat kaikista Vaasan yliopiston aloittavista opiskelijoista ehkä se ryhmä, joka tätä kurssia vähiten tarvitsee, koska ainakin osalla (ei toki kaikilla) on valtavan paljon harrastuneisuutta ja suunnitelmallisuutta oman talouden suhteen. Itse asiassa osa opiskelijoista kirjoitti kurssipalautteessaan, että kurssilla käsitellyt asiat olivat tuttuja jo entuudestaan.
Kun osin olosuhteiden pakosta kurssi tuli tehtyä verkkoversioksi, niin hyvä puoli tässä on se, että kurssin voisi helposti laajentaa myös muihin oppilaitoksiin, erityisesti muihin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Tämä on tulevaisuuden suunnitelmana, kunhan kurssi on ensin saatu kunnolla testattua Vaasan yliopistolla. Ajatuksena on, että se voisi jatkossa olla osana Vaasan yliopiston jatkuvan oppimisen tarjontaa.
Panu Kalmin kirjoittama blogi on julkistettu Taloudesta ilman kyyneliä -blogisarjassa 4.1.2021.
