Asenteet rahaan ja säästämiseen periytyvät kotoa. Tutkimusten mukaan lapset oppivat asenteita rahan käyttämiseen jo seitsemän vuoden iässä.
Miten näyttää hyvää mallia jälkipolville rahan käytössä?
Kun olin lapsi, raha oli tiukassa ja pääosin se meni kauppalaskun maksamiseen. Pikkukympin antoi pappa vieraillessaan maalta kaupungissa. Yhdessä kävimme myös Käpylän raveissa. Pelasin varman päälle ja pikkasen yleensä voitinkin. Vähän isompana omaa rahaa sain jakamalla lehtiä ja mainoksia.
Ei osattu omassa perheessäkään tuoda viikkorahakäytäntöjä omille pojille. Hekin saivat pikkukympit. Nyt vuorostaan mummolta eli omalta äidiltäni. Kerran pikkukymppi pojan haalarin taskussa pelasti meidät, kun autosta loppui bensa ja piti mennä läheiseen kahvilaan odottamaan apua. Ostimme isot jäätelöannokset. Mikä riemu siitä kympistä!
Arvo-osuustili auki
Eräässä elämän epäjatkuvuuskohdassa pojat saivat vähän isomman summan rahaa. He olivat silloin 15- ja 17-vuotiaita. Siinä kohtaa suosittelimme sijoittamista. Etsikää sopivat kohteet ja pistäkää raha poikimaan. Se voi auttaa kiinni omaan ensiasuntoon.
Arvo-osuustilit avattiin, ja luonteittensa mukaan pojat tekivät valintansa. Toisesta tuli aktiivinen sijoittaja. Hän seurasi markkinoita, osti ja myi tilanteen tullen. Toinen sijoitti ja unohti koko asian. Molemmille kävi hyvin. Molemmat kasvattivat pienet pesämunat ja pääsivät niillä kiinni ensimmäiseen omaan kotiinsa.
PISA-tutkimus kertoo vanhempien tärkeästä roolista
Perheitä on erilaisia, tilanteita monenlaisia. Arjen rahankäyttöä opitaan arjessa. Se onko raha hyvä, paha, ongelma vai mahdollisuus, sen lapsi haistaa kaukaa.
Suomessa 28 prosenttia nuorista eli köyhyys- ja syrjäytymisriskissä vuonna 2016. Tutkimusten mukaan riski velkaantumiseen on suurempi nuorilla, pienituloisilla ja vähemmän koulutetuilla. Pienituloisten vanhempien perheestä tulevilla nuorilla on myös selkeästi harvemmin tulevaisuuden unelmia kuin nuorilla, joiden vanhemmat ovat keski- tai suurituloisia.
Kaikilla vanhemmilla ei ole tietoa, taitoa tai mahdollisuuksia tukea lastensa talouskasvatusta. Siksi kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli talouskasvatuksessa ja taloudellisen lukutaidon kehittymisen mahdollistamisessa.
PISA-tutkimus osoitti myös, että koululaiset olivat saaneet tietoa raha-asioista eniten vanhemmiltaan. Kuitenkin Suomessa vanhempien osallistuminen lastensa talousasioihin oli muita OECD-maita vähäisempää. Sen sijaan Suomessa koko tutkimuksen suurin osuus oppilaista (71 %), oli saanut tietoa raha-asioista myös opettajiltaan.
Jokaiselle nuorelle toivoisi rohkeutta unelmoida!
On tärkeää varmistaa, että nuorilla on taustoistaan riippumatta riittävä talousosaaminen, joka mahdollistaa oman elämän hallinnan. Jokaiselle nuorelle toivoisi myös rohkeutta unelmoida omasta tulevaisuudestaan.
Nuorille kannattaa kertoa, että säästäminen tulevaisuuden varalle on tärkeää. Se vahvistaa oman elämän hallintaa ja se vahvistaa hyvinvointia. Kuinka sen tekee, on jokaisen oma juttu.
Kirjoittaja on DigiConsumersin viestintäkoordinaattori sekä Talous ja nuoret TATin opettajankoulutuksen asiantuntija. Blogi on julkaistu ruotsinkielisenä Viisas Raha -lehdessä 7/2021.
