OECD julkaisi kesäkuussa uusimmat tuloksensa talousosaamisen PISA-tutkimuksesta (OECD 2024). Suomi ei tällä kertaa osallistunut talousosaamista mittaaviin tutkimuksiin, mutta mukana olivat muun muassa naapurimaamme Norja ja Tanska, joten meidänkin on hyödyllistä pureutua tutkimuksen tuloksiin. OECD:n mukaan nuorten talousosaamisen kehittäminen on avain parempaan taloudenhallintaan – ei pelkästään lyhyellä, vaan myös pitkällä aikavälillä. Hyvin talousasioita ymmärtävät nuoret esimerkiksi säästävät enemmän ja välttävät ylivelkaantumista.
Suomessa talousosaamisen kehittäminen on osa kansallista strategiaa (Suomen Pankki 2021). Tavoitteena on, että suomalaiset olisivat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä. Kannustaakseen tavoitteen edistämisessä oikeusministeriö on päättänyt aloittaa vuoden Talousosaamisen edistäjä -tunnustuksen myöntämisen organisaatiolle, henkilölle, hankkeelle tai muulle talousosaamista edistävälle työlle (Oikeusministeriö 2024). Nuorten osalta merkittävään asemaan talousosaamisen edistäjänä on noussut vuonna 2021 lanseerattu NYT Sijoittajakoulu (NYT).
Sijoittajakoulu on suunnattu toisen asteen opiskelijoille, ja se tarjoaa heille mahdollisuuden oppia sijoittamisen ja osakesäästämisen perusteita. Pellervon taloustutkimus osallistuu yhdessä Vaasan ja Tampereen yliopistojen kanssa Investigame-hankkeeseen, joka tutkii Sijoittajakoulun yhteyttä opiskelijoiden taloustaitoihin (Pellervon taloustutkimus). Yhtenä hankkeen erityispiirteenä on tutkia pelillisten menetelmien hyödyntämistä, jotka tekevät taloustaitojen oppimisesta sekä hauskaa että tehokasta. Hanketta varten toisen asteen opiskelijoilta kerättiin syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kyselyaineistoa taloudellisesta lukutaidosta. Tämän ansiosta voimme nyt vertailla saamiamme tuloksia OECD:n julkaisemiin lukuihin.
Kyselyaineistomme muodostuu yhteensä 443 vastaajasta 32 toisen asteen oppilaitoksesta. Näistä vastaajista 95 vastasi sekä syksyn että kevään kyselyyn, mikä kattoi 13 eri oppilaitosta ympäri Suomea. Vastaajien taloudellista lukutaitoa mitattiin 14 kysymyksen/väittämän avulla. Aiheina olivat muun muassa korkoa korolle -ilmiö sekä inflaatio. Yleisellä tasolla nuoret menestyivät kyselyssä hyvin, sillä syksyllä oikeiden vastausten mediaani oli 9 ja keväällä puolestaan 10. Oikeiden vastausten määrää ei voi valitettavasti suoraan verrata OECD:n tuloksiin, sillä OECD huomioi muodostamassaan indeksissä muun muassa kysymysten vaikeusasteen. Jotain osviittaa antaa kuitenkin se, että OECD:n mittauksissa parhaiten menestyneen Belgian nuorista 16,5 % ylsi ns. korkeimmalle osaamistasolle. Kun Investigame-aineistosta muodostetaan samankaltainen mittari (1), noin 30 % vastaajista ylsi korkeimmalle tasolle.
Kuten PISA-arvioinneissa usein on tapana, OECD raportoi eroista talousosaamisessa muun muassa sukupuolten välillä sekä eri sosioekonomisista lähtökohdista tulevien välillä. OECD:n mittauksessa oli yleisempää, että pojat suoriutuivat tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin tytöt. Pojat saavuttivat korkeammat taloudellisen lukutaidon pisteet myös Investigame-kyselyissä, mutta sukupuolten välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero vain kevään otoksessa. Odotettua pienemmät erot taloustaidoissa tyttöjen ja poikien välillä saattavat johtua valikoitumisharhasta. Sijoittajakouluun sekä kyselyyn on esimerkiksi saattanut valikoitua talousasioista keskimääräistä kiinnostuneempia tyttöjä, mikä voisi johtaa pienempiin eroihin sukupuolten välillä.
Mitä tulee sosioekonomiseen asemaan, paremmassa asemassa olevilla nuorilla oli korkeampi taloudellinen lukutaito kaikissa OECD:n tutkimukseen osallistuneissa maissa. Investigame-hankkeessa sosioekonomista asemaa mitattiin muun muassa vastaajan vanhempien korkeakoulutusstatuksen avulla. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten hyötyvän vanhempiensa korkeakoulutuksesta (Lusardi ja Mitchell 2014). Jos korkeakoulutetut vanhemmat esimerkiksi sijoittavat ja säästävät todennäköisemmin, voivat nämä tavat ”periytyä” lapselle.
Alustavat vertailut Investigame-aineistolla paljastivat, että korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla oli parempi taloudellinen lukutaito sekä syksyn että kevään otoksissa. Tämä ero oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä vain syksyllä, mikä voisi viitata siihen, että Sijoittajakoulu olisi onnistunut tasoittamaan sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja opiskelijoiden taloustaidoissa. Pelkkä havainto siitä, että ero taloudellisen lukutaidon keskiarvoissa ei ole tilastollisesti merkitsevä, ei kuitenkaan riitä todisteeksi syy-seuraussuhteesta. Tarvittaisiin syvällisempiä tutkimuksia, joissa otettaisiin huomioon esimerkiksi opiskelijoiden aikaisempi osaaminen tai motivaatio, jolloin muita mahdollisesti selittäviä tekijöitä voitaisiin sulkea pois.
Kuvio 1: Taloudellisen lukutaidon keskiarvo sen mukaan, mistä vastaaja on saanut tietoa sijoittamisesta
Suomalaisten nuorten taloudelliseen lukutaitoon vaikuttaa myös huomattavasti se, mistä he saavat tietoa sijoittamisesta. Neljä yleisintä tiedonlähdettä nuorille ovat koulu, perhe tai lähisukulaiset, sosiaalinen media ja ystävät. Perheellä tai lähisukulaisilla on aineiston mukaan suurin keskimääräinen vaikutus nuorten talousosaamiseen. Huomionarvoista on myös se, että mitä useammasta lähteestä nuoret oppivat sijoittamisesta, sitä korkeampi heidän taloudellinen lukutaitonsa on. Laaja-alainen oppiminen kannustaa nuoria sijoittamaan, sillä nuoret, jotka saavat tietoa sijoittamisesta useammista lähteistä, omistavat muita todennäköisemmin useita rahoitustuotteita (esim. metsää, osakkeita tai rahastoja tai kryptovaluuttoja).
Anu Raijas, Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja, painottikin hiljattain julkaistussa blogissaan, että koulujen ulkopuolisten tahojen ponnisteluja tarvitaan, jotta nuorten taloudellista lukutaitoa voidaan kehittää (Raijas 2024). Investigame-hanke tukee tätä näkemystä, sillä se osoittaa, että nuoret oppivat taloustaitoja monista eri lähteistä. Esimerkiksi sosiaalisen median sekä ystäväpiirien hyödyntäminen voisi tarjota uusia tapoja parantaa nuorten talousosaamista tehokkaasti ja pienin panostuksin.
Blogin kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusharjoittelija Jesse Virtanen.
1: OECD:n raportin mukaan korkeimman tason saavuttaminen edellyttää noin 25 % korkeampia pisteitä kuin maiden välinen keskiarvo.
Lähteet
Lusardi, A. ja Mitchell, O. S. (2014), The Economic Importance of Financial Literacy: Theory and Evidence, Journal of Economic Literature 52(1): 5–44.
NYT (ei pvm.), Sijoittajakoulu – opiskele sijoittamista ja osakesäästämistä, https://nuortennyt.fi/palvelu/sijoittajakoulu/ (viitattu 7.8.2024).
OECD (2024), PISA 2022 Results (Volume IV): How Financially Smart Are Students? OECD Publishing, Paris.
Oikeusministeriö (2024), Talousosaamisen edistäjä 2023, https://oikeusministerio.fi/talousosaamisen-edistaja (viitattu 8.8.2024).
Pellervon taloustutkimus (ei pvm.), Investigame, https://www.ptt.fi/hankkeet/investigame/ (viitattu 8.8.2024).
Raijas, A. (2024), Mitä nuorten talousopetuksessa pitää huomioida?, https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2024/mita-nuorten-talousopetuksessa-pitaa-huomioida/ (viitattu 7.8.2024).
Suomen Pankki (2021), Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi, Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset A 124.
