Kämpässä – Kuka maksaa Löppösen vedet? oli 2000-luvun alussa kuvattu opetusvideo, joka allekirjoittaneelle näytettiin tamperelaisen yläasteen kotitalousluokassa. Lyhytelokuvassa Löppönen ystävineen muuttaa pois lapsuudenkodeistaan kimppakämppään, eikä yllätyksiltä vältytä. Tarinan edetessä ystävyksille valkenee, että elämisen kustannuksia on vielä vuokran jälkeenkin. Videolla on onnellinen loppu, mutta Löppösen ei olisi tarvinnut oppia kaikkea kantapään kautta.
Opetusvideon teemat ovat puheenaineena vielä parikymmentä vuotta myöhemminkin. PTT on mukana monitieteellisessä Digiconsumers-konsortiossa, joka tutkii nuorten kasvamista kuluttajiksi 2020-luvulla. Jatkuvasti kehittyvät kulutusmahdollisuudet vaativat nuorilta uudenlaisia kykyjä luovia kuluttajina, ja konsortion tehtävänä onkin edistää nuorten talouslukutaitoa – jotta heille ei kävisi kuin Löppöselle.
PISA-tutkimus kertoo myös oppilaiden välisistä eroista
Tuore Pisa-tutkimus osoittaa, että Suomessa ollaan nuorten talouslukutaidossa maailmaan kärkipäätä. Tutkimus kertoo kuitenkin myös, että ei meillä ole syytä jäädä vellomaan hyvänolon tunteeseen. Vaikka koulujen väliset erot ovat pieniä, ovat koulujen sisäiset ja oppilaiden väliset erot myös, eivät yhtä imartelevasti, maailman kärkipäätä.
Selittävinä tekijöinä suurille eroille oli maahanmuuttaja- ja sosioekonominen tausta. Siinä missä hyvistä lähtökohdista tulevien nuorten tulokset olivat erittäin hyviä, heikommista lähtökohdista ponnistavien tulokset eivät olleet yhtä mairittelevia. Toisaalta koulusta saaduilla tiedoilla oli Suomessa merkittävä vaikutus talousosaamiseen, ja oppilaat saivat kaikista tutkimukseen osallistuvista maista eniten tietoa opettajiltaan.
Uhkana on erojen kasvaminen nuorten taloustaidoissa
Suomalaisen koulujärjestelmän tasa-arvoistavana tehtävänä olisikin pitää kaikki kyydissä, eikä suurinta vastuuta taloustaitojen opettamisesta voi jättää kotien varaan. Selvänä uhkana olisi erojen kasvaminen entisestään. Digiconsumers-hankkeen yhtenä tarkoituksena onkin selvittää, miten nuoret oppisivat taloustaitoja entistä paremmin.
Pisa-tutkimuksen havaintojen jatkuvuus aikuisuuteen on löydettävissä myös alati kasvavista maksuhäiriömerkintöjen määristä. Ne kasaantuvat yhä harvempien kontolle. Hopeareunuksena voidaan kuitenkin nähdä, että juuri nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat olleet laskussa vuodesta 2012 lähtien. Löppönen ja hänen ystävänsäkin oppivat lopulta budjetoimaan, maksamaan vesilaskunsa ja kuluttamaan ilman pelkoa perintätoimiston yhteydenotoista. Lienee myös selvää, että oikealla ohjauksella oppii diginatiivi sukupolvikin.
Antti Raukola, Twitter: @ARaukola
Blogi on julkaistu 14.7.2020 Pellervon taloustaloustutkimus PTT:n verkkosivuilla.
Kirjoittaja on ekonomistiharjoittelija ja taloustieteen maisteriopiskelija, jonka vesimaksu sisältyy vuokraan.
