Lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa paikallisella päätöksenteolla. Kuntavaalien lähestyessä tulevaisuuden uskoa nostavat teemat kannattaa nostaa esiin.
DigiConsumers -tutkimushanke kutsui tammikuussa kuuden suurimman puolueen edustajat keskustelemaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta. Tavoitteena oli löytää yhdessä konkreettisia ratkaisuja – pieniä ja isoja – joita kunnissa voidaan ottaa käyttöön nuorten paremman tulevaisuuden puolesta.
Keskustelun pohjalta syntyi politiikkasuositus kuntavaaleihin. Löysimme 16 ratkaisua. Tavoitteemme on turvata nuorille valoisampi tulevaisuus paremmalla päätöksenteolla.
15 000 nuoren ääni
Vanhemmat vaikuttavat nuorten alan valintaan, koulutustasoon ja työelämäarvoihin. Työelämätietoa ja -taitoja saadaan kuitenkin eniten koulusta. Maanantaina 24.5.2021 julkistettu TAT Nuorten Tulevaisuusraportti kertoo perinteisistä eroista ja tyttöjen uudesta tulemisesta.
Mistään mikrotutkimuksesta ei ole kyse. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 14 939 nuorta, joista yläkoululaisia oli 11 486, lukiolaisia 2 168 ja ammatillisia opiskelijoita 1 285. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta tutkimusyhtiö Insight360 Oy.
Vaikka maailma ympärillä muuttuu ja elämme jo toista koronakevättä, on asioita, jotka eivät juuri muutu. Esimerkiksi kiinnostavien alojen jakauma on edelleen hyvin sukupuolittunut.
Tytöt voisivat tyypillisimmin ajatella työskentelevänsä terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, matkailu- ja ravintola-alan, palvelualan tai kulttuurin ja viihteen alalla. Poikien vastauksissa suosituimmat alat ovat puolestaan teknologiateollisuus, rakennusala, maanpuolustus, pankki- ja rahoitusala sekä logistiikka ja huolinta.
Vaikka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat ovat paljon esillä, eri aloille suuntautuminen on hyvin perinteistä. Miksi on näin? Minkälaista mielikuvaa me välitämme työelämästä? Ohjaammeko kotona ja koulussa tiedostamatta tyttöjä tyttöjen alalle ja poikia poikien alalle?
Sen sijaan muuttunut, ja kasvussa on tyttöjen kiinnostus johtajuuteen. Tytöt tavoittelevat poikia vahvemmin etenemis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä johtamisvastuuta.
Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että tytöillä on maamme hallitusta myöten yhä enemmän esimerkkejä samaistuttavasta ja esimerkillisestä naisten johtajuudesta, Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen arvelee.
Tytöt vastasivat myös poikia useammin olevansa valmiita panostamaan opiskeluun menestyäkseen työelämässä.
Vanhempien tausta vaikuttaa nuorten valintoihin
Vanhempien koulutuksella on merkitystä myös nuoren koulutuksen suuntaan. Tutkimuksesta käy ilmi, että yliopistotutkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista jopa 81 % aikoo peruskoulun jälkeen hakeutua lukioon, ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lapsista puolestaan 36 %.
Myös se, ovatko vanhemmat aktiivisesti mukana työelämässä, vaikuttaa nuoren suhtautumiseen tulevaan työelämään. 14 prosenttia niistä nuorista, joiden vanhemmista kumpikaan ei käy töissä, ei usko löytävänsä työelämästä itselleen sopivaa paikkaa tulevaisuudessa.
Yleisin tapa saada tärkeimpiä työelämätietoja ja -taitoja on kouluopetus. Näin toteaa 63 % kyselyn vastaajista. Nuoret keräävät tietoa keskustellessaan vanhempien tai kavereiden kanssa. Lisäksi tärkeitä kanavia ovat lukeminen, harrastukset ja sosiaalinen media, jonka kanavista nuoret nostavat esille erityisesti Youtuben.
Lähes puolet lapsista ja nuorista kokee henkisen hyvinvointinsa huonontuneen kuluvan vuoden aikana, selviää samaan aikaan julkistetussa Pelastakaa lapset ry:n teettämässä selvityksessä. Huoli korostui etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla vastaajilla sekä matalatuloisten perheiden lapsilla. Vähävaraisten perheiden lasten vastaukset ovat olleet kautta linjan heikompia, jo ennen poikkeustilaakin.
Koko kylä kasvattaa
Miten löytää ne nuoret, jotka ovat vaarassa menettää uskonsa omaan pärjäämiseen tulevaisuudessa? Pelkästään opettajille ja opinto-ohjaajille ei voi sälyttää nuorten tulevaisuususkon vahvistamista.
Millaisia ratkaisuja kuntapäättäjät voisivat tehdä, että nuori sukupolvi pelastettaisiin hukkumiselta? Miten varmistamme, ettemme tee samoja virheitä, joiden vuoksi nuoret kärsivät 90-luvun talouslamassa?
Näitä kysymyksiä kannattaa esittää nyt kuntavaalien lähestyessä. Periaate, että koko kylä kasvattaa, on kestävä.
Kirjoittaja on DigiConsumers -tutkimushankkeen viestintäkoordinaattori ja Talous ja nuoret TATin opettajien talousopetuksen asiantuntija.
Blogi on julkaistu Tekniikka&Talous -lehden Teknologiamurrokset-sarjassa 31.5.2021.
