Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2022 voittaja Iida Rauma vieraili viimeisenä palkintokiertuekohteenaan Porvoon kirjastossa osuvasti Lapsen oikeuksien viikolla. Hänen palkittu kirjansa Hävitys – tapauskertomus kertoo kouluväkivallasta ja aikuisten vallasta suhteessa lapsiin.
Iida Raumalle kirjastot ovat olleet turvapaikkoja.
Aikaisempia, kritiikin ylistämiä romaanejaan Katoamisten kirja (2011) sekä Seksistä ja matematiikasta (2015) hän luonnehtii ”sormiharjoituksiksi”. Finlandia-palkittu Hävitys on teos, jota hän on yrittänyt kirjoittaa koko ikänsä.
Hän sanoo olleensa onnekas, kun syntyi perheeseen, jossa on luettu paljon. Myös koulussa luokanopettaja ja äidinkielen opettajat kannustivat lukemaan ja kirjoittamaan. 26-vuotiaana Iida Rauma löysi oman kirjallisen äänensä.
Tapauskertomus kolmella tasolla
Hävitys kertoo ihmisestä, joka melkein tuhottiin, kaupungista nimeltä Turku, joka on tuhottu moneen kertaan sekä planeetasta, jota tuhotaan juuri nyt.
Kirjan päähenkilö A:n tuhoaja on musiikinopettaja Ansku, joka luo hierarkian ja suosikkijärjestelmänsä luokkaan. A on outo ja ärsyttävä. Mitä hänelle tapahtuu, on hänen oma vikansa.
Kyseinen tapaus A on Rauma itse. Kaikki, mitä kirjan nimimerkille A koulussa tapahtuu, on tapahtunut myös hänelle.
Anskuista ei ole Iida Rauman mukaan kirjoitettu, sillä oppilaitaan kaltoin kohtelevia opettajia ei ole ollut.
Opettajakin voi kohdella kaltoin
Nyt ensimmäisen kerran vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä on kysytty, onko oppilas kokenut kaltoinkohtelua opettajien taholta. Tulosten mukaan aika moni on. Hämmästyttävää kyllä, kaltoinkohtelija on useammin 8. ja 9. luokkalaisten kohdalla ollut opettaja kuin oppilas.
Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien, 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.
Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 prosenttia.
Iida Rauma sanoo, että raa’in seuraus on totaalinen yksinäisyys. Yhteisön käsittelykyky ei kestä asiasta puhumista.
Romaanihenkilö A:n tarina vertautuu Turun kaupungin historialliseen tarinaan, jossa tehdään salonkikelpoista historiaa, jossa uudelleenrakennus peittää jäljet.
Muistamisen mahdottomuus
Muistaminen on yksi kirjan pääteemoista. On pakko muistaa ja samalla mahdotonta.
”Kirjoittaminen tuntui aluksi täysin mahdottomalle. Lapsiin kohdistuvan väkivallan hahmottamiselta puuttui kieli. Siitä ei voi kertoa ilman, että se kuulostaisi pieneltä ja kummalliselta, jotenkin ihan absurdilta.”
”Siitä tuli mahdollista, kun löytyi ratkaisu, joka nosti kerronnan pintaan. Tuntui vapauttavalta. Valtava taakka oli selätetty.”
Syntyi tiheää proosaa kaltoinkohtelun kokemuksesta ja pitkistä jäljistä.
Uusi Finlandia-palkinnon saaja julkistetaan alkavalla viikolla. Myös Lapsen oikeuksien viikko päättyy huomenna. Iida Rauman sanoin eriarvoisuuden räjähtäminen kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Siitä tulee puhua ja kirjoittaa. Siihen tulee vaikuttaa Iida Rauman tapaan kolmella tasolla: henkilökohtaisella, alueellisella ja globaalilla. Lapsen oikeuksien viikko pitäisi olla joka viikko.
Kirjoittaja on DigiConsumers-tutkimushankkeen viestintäkoordinaattori ja kahden pienen lapsen mummi.
