Elämme digiyhteiskunnassa, jossa teknologian käyttö on keskeinen osa arkipäiväämme. Koronakriisi on lisännyt teknologian käyttöä entisestään.
Vaikka erilaiset laitteet, tietojärjestelmät ja sovellukset helpottavat elämäämme monin tavoin, niiden käyttöön liittyy myös monia negatiivisia asioita.
Tutkijat ovatkin alkaneet kiinnittää huomiota teknologian käytön hyötyjen lisäksi myös käytön haittavaikutuksiin. Osa haittavaikutuksista on tahallisesti aiheutettuja, kuten esimerkiksi nettikiusaaminen, ja osa taas tahattomia, kuten informaatiotulva, keskeytykset, teknologiariippuvuus ja teknostressi.
Teknostressi tarkoittaa teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä. Teknostressiin liittyvä tutkimus on yleistynyt vasta viimeisen viidentoista vuoden aikana, vaikka itse termi keksittiin jo 1980-luvulla.
Teknologian käytön osuutta heikentyneeseen työsuoritukseen tutkittiin ensin työpaikoilla, mutta viime vuosina tutkimus on laajentunut koskemaan myös vapaa-ajalla käytettävän teknologian aiheuttamaa teknostressiä.
Teknostressin syyt ovat moninaisia
Teknostressi voi aiheutua monista eri syistä. Jollekin stressiä voi aiheuttaa se, että teknologian käyttö tuntuu vaikealle. Työpaikalla teknostressiä voi aiheuttaa esimerkiksi uusi tietojärjestelmä, jonka käyttö koetaan vaikeaksi.
Monille meistä teknostressiä voi aiheuttaa vaikkapa käytettävien järjestelmien ja sovellusten määrä tai teknologian aiheuttamat jatkuvat keskeytykset työpäivän aikana. Työhön on vaikeaa keskittyä, kun sähköpostista, erilaisista viestintä- ja tiimityösovelluksista sekä sosiaalisen median sovelluksista tulee jatkuvasti ilmoituksia.
Työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy myös helposti. Älypuhelimen kautta pääsemme käsiksi ajantasaiseen tietoon missä ja milloin vain ja voimme pitää helposti yhteyttä ystäviimme, mutta toisaalta olemme myös itse aina saavutettavissa.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan teknostressiä voi aiheutua myös esimerkiksi informaatiotulvasta, jatkuvasta saavutettavana olemisen tunteesta, sosiaalisesta kuormituksesta, yksityisyys- ja tietoturvauhkista, saapuvien ilmoitusten määrästä tai teknologian käytön koukuttavuudesta, joka ilmenee esimerkiksi pakonomaisena tarpeena selata sosiaalisen median päivityksiä.
Samoin kuin tavallisen stressin, myös teknostressin kokeminen on yksilöllistä. Joku voi kokea jatkuvan ilmoitustulvan hyvinkin stressaavaksi, kun taas joku toinen ei edes huomaa saapuvia ilmoituksia.
Teknostressi ilmenee esimerkiksi keskittymisongelmina, työtehokkuuden ja aktiivisuuden vähenemisenä tai hermostuneisuutena. Lisäksi teknostressi voi häiritä unta, lisätä ärtyneisyyttä tai johtaa pahimmillaan jopa loppuun palamiseen.
Keinoja teknostressin lieventämiseen
Mikä sitten auttaa, jos huomaa teknostressin oireita?
Tutkimusten mukaan työpaikoilla teknostressiä voidaan vähentää esimerkiksi lisäämällä henkilökunnan koulutusta ja tarjoamalla tukea järjestelmien käyttöön. Yrityksillä pitäisi olla myös selkeä toimintakulttuuri työ- ja vapaa-ajan rajaamisen suhteen. Varsinkin etätöitä paljon tekevillä työn tekeminen voi helposti venyä myös vapaa-ajan puolelle.
Vapaa-ajan teknostressin lieventäminen on haastavampaa koska se on jokaisen omalla vastuulla.
Jos huomaa tai epäilee kärsivänsä teknostressistä, kannattaa miettiä omaa teknologian käyttöään ja omaa suhtautumistaan siihen. Jokainen voi asettaa teknologian käytölleen rajoja, mutta totuttujen tapojen muuttaminen on tunnetusti hankalaa.
Nykyään on saatavilla sovelluksia, joiden avulla voi seurata omaa teknologian käyttöään: mitä sovelluksia käyttää, mihin aikaan päivästä ja kuinka kauan.
Helpoin tapa lieventää teknostressiä on muokata teknologian asetuksia niin, että ilmoituksista ei kuulu merkkiääntä tai tule ilmoitusta älypuhelimen tai tietokoneen ruudulle. Häiriötä aiheuttavat sovellukset voi myös poistaa kokonaan älypuhelimesta ja käyttää niitä ainoastaan selaimen kautta.
Teknologian asetusten muokkaamisen lisäksi jokainen voi muokata omaa suhtautumistaan teknologiaan ja sen käyttöön. Jokaiseen viestiin ei tarvitse vastata heti, älypuhelimen ei tarvitse olla koko ajan kädessä, sosiaalista mediaa ei tarvitse selata jatkuvasti eikä pienistä teknisistä ongelmista kannata heti hermostua.
Kirjoittaja on tutkijatohtori DigiConsumers-tutkimushankkeessa. Tutkimusintressit: taloustaidot ja -käyttäytyminen digitaalisessa ympäristössä, teknostressi sekä teknologian käyttö yksilön näkökulmasta.
