Viiden vuoden kuluttua voit unohtaa kortit ja koodit ja käyttää itseäsi maksuvälineenä. Sovellukset pystyvät tunnistamaan sinut silmien, sormien ja kämmenien piirteistä ja kävelytyylistä.
Tieteen Kuvalehti (9/2020) maalaa maailman, jossa esineet hoitavat kassaa ja tulevaisuus voi tuoda kvanttivaluutan. Viiden vuoden päästä voit maksaa kassalla heilauttamalla kättä, ja kymmenen vuoden päästä esineet tekevät ostokset puolestasi. Tuolloin auto suorittaa pysäköintimaksun ja jääkaappi osaa tilata vanhaksi menevien tai puuttuvien elintarvikkeiden tilalle uudet.
Nuo tulevaisuuden skenaariot tuntuvat uskottavilta, kun ajattelee, miten digitaalisessa maailmassa me jo nyt elämme. Esimerkiksi käteisen rahan käyttö on Suomessa vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tammikuisen YLE-uutisen mukaan vain joka kymmenes suomalainen käyttää käteistä arjessaan, kun esimerkiksi Espanjassa ostokset maksetaan kahdeksassa tapauksessa kymmenestä käteisellä. Suhdeluku on kuvaava, vaikka koronaepidemia kirittää mobiilimaksatusta nyt ympäri maailmaa.
Tarve pedagogiselle digituelle
Koulumaailmassa digiloikkien loikka otettiin keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020, jolloin vuosikymmenten yritys saada koulut siirtymään digiaikaan tuli todeksi. Silloin kaikki Suomen oppilaitokset siirtyivät päivän varoitusajalla etäkouluun koronavirusepidemian takia. Digiloikka kosketti 1,3 miljoonaa koululaista ja 80 000 opettajaa.
Onnistumista voi arvioida monella mittarilla. Yksi hyvä pulssimittari on digituki ja sen tarve. Miten riuhtaisu näkyi koulujen teknisen it-tuen tai pedagogisen digituen käyttömäärissä?
Kirjassa Läsnä etänä – seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä yhden oppitunnin antaa Helsingin yliopiston Normaalilyseon ja Viikin normaalikoulun johtava rehtori Tapio Lahtero.
Hän kertoo, että Helsingin yliopiston normaalikouluissa teknisen it-tuen käyttö väheni, mutta pedagogisen digituen tarve kasvoi. Lahteron mukaan se osoittaa, että opetuksen siirryttyä verkkoon opettajia on alkanut kiinnostaa verkkopedagogiikan syvällisempi ymmärtäminen ja he haluavat tietää, kuinka opettaa parhaalla mahdollisella tavalla etätyövälineiden avulla.
”Tekniset ongelmat ovat aina helpommin selätettävissä kuin puutteet pedagogisessa osaamisessa.”
Oman talouden hallinta rakentaa hyvää arkea
Maailma muuttuu ja yllätykset – toivotut ja usein valitettavasti myös ikävät – seuraavat toistaan. Halusimme tai emme, rahalla on rooli näissä tapahtumissa.
Suomen Pankin koordinoimassa Talousosaamishankkeessa keskitytään kansalaisten talousongelmien ennaltaehkäisyyn. Nuorille ja nuorille aikuisille on tärkeää antaa opastusta taloudelliseen itsenäistymiseen. Samoin tärkeää on tunnistaa ja tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Mutta kuinka valmentaa nuoria kohtaamaan tulevaisuus? Mikä on tärkeää?
”Oman talouden hallinta on sitä, että taloudenpito tukee jokapäiväisessä elämässä toimimista ja mahdollistaa itselle tärkeiden asioiden toteuttamisen. Se on mahdollistaja ennemmin kuin päämäärä itsessään”, painottaa professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta puhuessaan lukionuorille.
Suunnitelmallisuus ei Kalmin mukaan tarkoita, että kaikkiin riskeihin pitäisi osata varautua, eikä sitä, että kaikkia asioita pitäisi ajatella talous edellä.
”Yllätyksiä ja suunnitelmien muutoksia tulee aina, siksi vararahaston pitäminen on aina hyvä ajatus. Jokainen tekee myös virheitä eikä niitä voi välttää, mutta niistä on hyvä ottaa oppia.”
Opettajan rooli on tukea ja ohjata
Juuri julkistetun raportin mukaan opettajat mainittiin tärkeänä kohderyhmänä nuorten taloustaitojen opettamisessa. Kuinka opettajat pysyvät kehityksen kehityksessä mukana? Opettajien talousosaaminen 2019 –raportin mukaan opettajia pitää tukea tehtävässä ja tarjota materiaaleja. Täydennyskoulutus on tärkeä toimintamuoto.
Hyviä ja koeteltuja yhteistyömalleja on olemassa. Ajankohtaisia nyt ovat maksuttomat Talous tutuksi -koulutukset, joita Finanssiala, Opetushallitus, Pörssisäätiö, Suomen Pankki ja Talous ja nuoret TAT järjestävät yhdessä.
Tänä vuonna, ensimmäistä kertaa, Talous tutuksi -koulutukset ovat siirtyneet verkkoon. Perjantaina 4. syyskuuta ja torstaina 10. syyskuuta pidettävät kahden tunnin (klo 9.00–11.00) koulutukset tarjoavat talouden rautaisannokset kaikille opettajille alakouluista lukioihin. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen maksuttomiin Talous tutuksi -koulutuksiin.
Ensimmäisessä seminaarissa 4.9. perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Toisessa osassa 10.9. luvassa on tiukkoja asiantuntijaluentoja sekä lopuksi johdatus digitaaliseen keskuspankkirahaan ja virtuaalivaluuttojen maailmaan.
Tulevaisuuden teemoja suoraan omalle työpöydällesi. Ole hyvä!
