Viime aikoina mediassa on nostattanut tunteita koulushoppailu eli koulun valinta maineen tai opetustarjonnan perusteella lähikoulun sijasta. Toimintaa on laajasti arvosteltu ja sille on esitetty rajoituksia.
Koulushoppailu on sikäli huono termi, että se viittaa ostamiseen. Lisäksi shoppailu-termi sisältää arvolatauksen. Sillä tarkoitetaan kevytmielistä ostelua huvikseen, ei tarpeeseen.
Kuitenkin suomalaisista peruskouluista noin 97 prosenttia on maksuttomia. Shoppailulla tarkoitetaankin tässä aineettoman pääoman eli tietojen, taitojen ja sosiaalisten suhteiden ”ostamista”. Mutta onko toiminta kevytmielistä ja vastuutonta?
Koulushoppailu johtaa eriytymiseen
Koulushoppailu johtaa tutkimusten mukaan koulujen ja asuinalueiden segregaatioon, eli oppilaiden eriytymiseen etnisen taustan ja sosioekonomisen aseman perusteella.
Arvostetut koulut ovat pääosin kantasuomalaisten opinahjoja, kun taas maahanmuuttajat keskittyvät tiettyihin kouluihin.
Esimerkiksi Vantaalta ja Turusta löytyy kouluja, jossa maahanmuuttajien määrä on jopa 70–80 prosenttia kaikista oppilaista. Monet vanhemmat vierastavat näitä kouluja niin paljon, että muuttavat tarvittaessa parempana pidetyn koulun lähelle.
Oman lapsen kohdalla yksilöllinen etu jyrää universaalit arvot.
Valtaosa suomalaisten lasten vanhemmista kannattaa kuitenkin universaalia hyvinvointia ja tasa-arvoa. Rasistiksi ei tunnustaudu juuri kukaan. Tästä huolimatta oman lapsen kohdalla yksilöllinen etu jyrää universaalit arvot.
Lapsuudentutkija Allison Pughin tutkimusten mukaan vauraissa maissa pienituloisetkin perheet pyrkivät kaikin keinoin turvaamaan lapsilleen materiaalisesti parhaan mahdollisen lapsuuden ja hyvät eväät aikuisuuteen.
Raha ja menestyminen
Suomessa raha ja menestyminen eivät onneksi ole yhtä keskeisessä roolissa koulutuksessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Tosin viime vuosina Suomessakin on keskitytty yhä intohimoisemmin lasten kehittämiseen ja lahjakkuuksien löytämiseen. Juuri siksi ne koulut, joissa on taide-, tiede- tai taitoaineisiin painotettuja luokkia ovat haluttuja.
Koulushoppailun seurausten uhkakuvia ei pidä kuitenkaan liioitella eikä vanhempia kannata syyllistää. Suomessa koulujen erot oppimistuloksissa kuuluvat edelleen maailman pienimpiin.
Koulujen segregaatiota ei vähennä mahdollisuuksien kaventaminen, kuten painotettujen luokkien poistaminen. Päinvastoin. Erityisesti maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa painotettua opetusta pitäisi lisätä.
Eriarvoistuminen syyt
Syyt eriarvoistumiseen ja segregaatioon ovat syvemmällä rakenteissa, kuten asunto- ja aluepolitiikassa, maahanmuuttajien kotouttamisessa ja koulujen resurssipulassa. Nämä ovat asioita, joihin pitäisi puuttua huomattavasti nykyistä tarmokkaammin.
Jotta solidaarisuus säilyisi eri väestöryhmien välillä, lapsilla pitäisi olla kosketus kaikkiin ryhmiin.
On tärkeää estää varhain tapahtuva sosiaalinen ja etninen eriytyminen. Tästä ei kuitenkaan voi sälyttää vastuuta vanhemmille, jotka tavoittelevat lapsilleen parasta mahdollista lapsuutta ja tulevaisuutta.
Keskeistä on varmistaa, että edellytykset parhaaseen mahdolliseen toteutuvat kaikissa kouluissa.
Blogin kirjoittaja on DigiConsumers-tutkimushankkeen tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 18.3.2023.
