Suomi osallistui keväällä 2018 ensi kertaa PISA-tutkimuksen vaihtoehtoisena arviointialueena tarjottavaan talousosaamisen arviointiin. Siihen osallistui yhteensä 20 maata, joista 13 oli OECD-maita ja muut OECD:n ulkopuolisia niin kutsuttuja partnerimaita.
PISA-tutkimus käynnistettiin vuosituhannen alussa ja sen tavoitteena on vertailla sitä, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja. PISA-tutkimukseen osallistuvat tietyn syntymäajan puitteissa olevat 15-vuotiaat, jos he ovat 7. tai sitä ylemmällä luokalla koulussa.
Suomessa valtaosa osallistujista on 9.-luokkalaisia, mutta mukana on myös 8. luokan oppilaita. Pääosa PISAan maailmanlaajuistesti osallistuvista oppilaista on 10. kouluvuodellaan.
Tulokset julkistettiin 7.5.2020 ja ne kertovat samalla tervehdyksen ”vanhasta maailmasta”, kun aineisto kerättiin jo kaksi vuotta sitten. Samalla tämä julkistus osoittaa, kuinka pitkiä kaaret ovat kansainvälisessä vertailevassa koulutustutkimuksessa. Ks. myös Mitä PISA-tutkimus todella mittaa – ja mitä ei?
Määritelmä ja kansallisen keskiarvon laskeminen
Talousosaaminen on tietoa ja ymmärrystä taloudellisista käsitteistä ja riskeistä sekä motivaatiota ja itseluottamusta käyttää tätä tietoa ja ymmärrystä. Talousosaamisen avulla voidaan aikaansaada perusteltuja päätöksiä talouden eri konteksteissa, edistää yksilöiden ja yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia sekä mahdollistaa osallistuminen talouselämään. (OECD 2019)
Arviointitehtävät laadittiin asiantuntijaryhmän laatimaan viitekehykseen pohjautuen. Osa tehtävistä oli niin sanottuja trenditehtäviä eli samoja, joita oli käytetty aiemmilla tutkimuskierroksilla, ja osa tätä kierrosta varten laadittuja uusia tehtäviä.
Osa oppilaita otostettiin kouluista vastaamaan PISA-kokeessa 60 minuutin ajan eri tasoisiin talousosaamista arkielämän tilanteissa arvioiviin tehtäviin. Tutkimuksessa oli käytössä kaikkiaan 26 tehtäväkokonaisuutta, joista yhdelle oppilaalle tuli vastattavaksi joko 12 tai 14 kokonaisuutta.
Tehtäväkokonaisuuksien lisäksi oppilaat vastasivat talousosaamista käsittelevään taustakyselyyn, jossa heiltä kysyttiin mahdollisuudesta päästä käsiksi tietoon ja koulutukseen, kokemuksista rahasta ja maksuvälineistä, asenteista ja itseluottamuksesta talousasioissa sekä kulutus- ja säästämiskäyttäytymisestä.
Kognitiivisten arviointitehtävien vastausten ja taustakyselyiden perusteella oppilaan talousosaamisesta tuotettiin kymmenen pistemääräarviota. Niiden mukaan laskettiin kansallinen keskiarvo, joka tuloksissa raportoitiin.
Talousosaamisen arviointi tuli mukaan PISAn arviointiohjelmaan vuonna 2012. Tuolloin OECD-maiden oppilaiden osaamista kuvaavaksi keskiarvoksi asetettiin 500 pistettä ja keskihajonnaksi 100 pistettä. Vuoden 2018-tutkimuksessa OECD-keskiarvo oli hieman aiempaa korkeampi, 505 pistettä. Tässä on hyvä huomioida, että OECD-maiden keskiarvo on riippuvainen kuhunkin arviointiin osallistuvien maiden kokoonpanosta.
OECD-maista vain Australia, Espanja, Italia, Puola, Slovakia ja Yhdysvallat ovat osallistuneet kaikkiin kolmeen arviointiin, ja muut ovat osallistuneet vaihtelevasti. Suomalaisten nuorten talousosaaminen oli PISA 2018-tutkimuksessa vertailun toiseksi korkeinta 537 pistekeskiarvolla. Vain Virossa osaaminen oli Suomea parempaa 547 pisteen keskiarvolla.
Mitä 10 pisteen ero osaamisessa tarkoittaa?
Molempien maiden keskimääräinen osaaminen vastaa keskimmäisen, tason kolme osaamista, kuten suurimmalla osalla osallistujamaista. Koska PISA-tutkimukseen osallistuu oppilaita sekä 8. että 9. luokalta, osaamisen tasoa voidaan vertailla suhteutettuna oppilaan kouluvuosien määrään.
Suomessa 8. ja 9. luokan oppilaiden ero talousosaamisessa oli poikkeuksellisen suuri, 55 pistettä, kun muilla arviointialueilla yhden kouluvuoden vaikutus oli 40 pisteen luokkaa. Eli Suomen ja Viron oppilaiden keskimääräinen osaamisen ero vastaa Suomen osalta vajaan viidenneksen kouluvuoden opintojen verran osaamista.
Ero ei ole kovin suuri, laskennallisesti ehkäpä puolitoista kuukautta koulunkäyntiä. Ratkaisevampaa vertailun kannalta on, millä tavalla osaaminen jakaantuu maiden sisällä.
Vaikka talousosaamien oli vahvasti yhteydessä lukutaitoon ja matematiikan osaamiseen, voitiin erottaa myös noin 20 prosenttia osaamisen vaihtelua, joka oli muista arviointialueista riippumatonta.
Suomalaisten nuorten talousosaaminen oli parempaa kuin matematiikan ja lukutaidon osaamisen perusteella voitiin ennustaa. Tämän niin kutsutun suhteellisen talousosaamisen taustalla oli Suomessa erityisesti poikien muita arviointialueita parempi osaaminen.
PISA-tutkimuksen aineiston analyysejä jatketaan ja seuraavaksi perehdytään muun muassa siihen, millä tavoin digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttö ovat yhteydessä talousosaamiseen.
Kirjoittaja on kansallinen tutkimusjohtaja PISA 2018 ja 2021. DigiConsumersissa hän vetäö työpakettia ”Nuorten talousosaaminen”.
PISA 2018 Talousosaamisen raportti
Tekijät: Laine, Kati; Ahonen, Arto K., Nissinen, Kari (2020-05-07)
