Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehdotti viime kuussa rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävien tuotteiden ylimääräistä veroa.
Tämä sai sekä elintarviketuottajat että kaupan alan ärähtämään välittömästi. Vero tyrmättiin tehottomana sekä byrokraattisena ja vaikeana toteuttaa. Tosiasiassa suurempi syy vastustukseen lienee veron vaikutus tuottaja- ja kuluttajahintoihin ja siten kysyntään.
Tuottajien ja kaupan vastustuksen ymmärtää toki, mutta hinnannousun julistaminen muitta mutkitta tehottomaksi ei ole kestävää. Nimenomaan sokeristen, suolaisten ja rasvaisten tuotteiden muita halvemmat hinnat ovat lisänneet niiden myyntiä nykyisen inflaation aikana.
On vedottu myös vuoden 2011 makeisveroon, jonka vaikutukset jäivät laihoiksi. Tämän veron ongelma oli sen kohdistuminen vain yhteen tuoteryhmään.
Sokerin, rasvan ja suolan makuyhdistelmä on erityisen koukuttava, varsinkin lapsille
Terveysveron ehdottamisen syy on suomalaisten lihominen ja ylipainoon liittyvien sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien lisääntyminen.
Kansanterveystilastojen mukaan aikuisista on ylipainoisia tai lihavia liki 60 prosenttia ja lapsistakin lähes 20 prosenttia. Tämä on oikeasti vakava ongelma.
Nyt viimeistään tulisi pyrkiä muuttamaan ”herkuttelun” määritelmää.
Ongelma johtuu suurelta osin epäterveellisen, mutta edullisen tuotetarjonnan lisääntymisestä.
Tutkimusten mukaan sokerin, rasvan ja suolan makuyhdistelmä on erityisen koukuttava, varsinkin lapsille. Tähän perustuu pikaruokapaikkojen ja epäterveellisten naposteltavien suosio.
Kun tällaiset elintarvikkeet ovat lisäksi yhä halvempia, kysyntä kasvaa, vaikka tietoa ruoan ravintoarvoista on paljon saatavilla.
Onko terveysveroilla sitten vaikutusta?
Laaja terveysvero on käytössä muun muassa Unkarissa, Norjassa ja Meksikossa. Kymmenissä maissa verotetaan sokerisia virvoitusjuomia.
Yleisesti on väitetty, etteivät verot ole vaikuttaneet kulutuskäyttäytymiseen. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja tutkimukset eivät yleensä kata riittävän pitkää ajanjaksoa.
Esimerkiksi Norjassa havaittiin rasvaveron alentaneen rasvapitoisten elintarvikkeiden myyntiä noin kolme prosenttia.
Meksikoissa, kuten kymmenissä muissakin maissa, on osoitettu virvoitusjuomaveron alentaneen selvästi sokeristen virvoitusjuomien myyntiä. Samalla vähäsokeristen juomien, kuten makuvesien, myynti on kasvanut.
On selvää, ettei terveysvero yksinään riitä epäterveellisten tuotteiden kulutuksen huomattavaan laskuun. On oltava tarjolla riittävän edullisia ja maukkaita korvaavia, terveellisempiä tuotteita.
Terveysveron tuotolla voitaisiin esimerkiksi tukea vihannesten ja hedelmien ja muiden terveellisten elintarvikkeiden menekkiä alentamalla niiden verotusta. Myös valistuskampanjoita tarvitaan.
Epäterveellisten tuotteiden markkinointia lapsille ja nuorille rajoittaa
Koska ruoka- ja makutottumukset syntyvät lapsuudessa, pitäisi epäterveellisten tuotteiden markkinointia lapsille ja nuorille rajoittaa.
On syytä pohtia ravintotarjontaa muutenkin: miksi kauppakeskukset, huvipuistot, elokuvateatterit ja muut nuorison suosimat ympäristöt ovat täynnä pikaruokaa ja naposteltavia?
Nyt viimeistään tulisi pyrkiä muuttamaan ”herkuttelun” määritelmää.
Kirjoittaja on DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Kolumni on julkaistu 13.5.2023 Keskisuomalainen-lehdessä.
