Taloustaitojen opettaminen on koulussa tärkeää. Opettajat ovat tätä mieltä, ja se näkyy myös suomalaisnuorten menestymisenä 7.5.2020 julkistetussa Talousosaamisen PISA 2018 -tutkimuksessa. 20 maata käsittävässä arvioinnissa Suomi oli toiseksi paras yhdessä Kanadan kanssa. Tutkimuksen parhaat nuoret talousosaajat löytyivät Virosta.Suomalaisilla opettajilla on myös taito opettaa taloutta. Opettajilta saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys osaamiseen.
Suomessa talousosaaminen jakaantuu hyvin tasaisesti koulujen välillä. Koulujen väliset erot olivat koko 20 maan joukossa tutkimuksen pienimpiä. Myöskään alueellisia tai koulun sijaintipaikkaan kiinnittyviä eroja ei havaittu.
Tämä on erittäin positiivinen tieto. Se kertoo suomalaisten opettajien korkeasta ammattitaidosta, ja siitä, että opettajat toteuttavat yhteistä opetussuunnitelmaa. Suomessa annetaan tasalaatuista opetusta läpi valtakunnan.
Vähän kysymyksiä herättää ruotsinkielisten koulujen tulosten hieman heikompi taso. Voiko kyse olla oppimateriaalien puutteesta? Suomenkielistä talousosaamisen materiaalia löytyy paljon ja hyvää, ruotsinkielistä merkittävästi vähemmän. Miten täydennyskoulutus? Onko sitä ruotsinkielisille?
Talousosaaminen syntyy tiedosta, taidoista ja asenteesta
Vaikka valtakunnallisesti taloustaitojen opetus onkin tasalaatuista, Suomessa koulujen sisäinen vaihtelu oli koko tutkimuksen suurinta. Samasta koulusta löytyi kaikkein heikoimpia kuin myös talousosaamisen huippujakin. Erot tuskin ovat opettajakohtaisia vaan ennemminkin ehkä oppilaskohtaisia.
Saman kysymyksen ääreen tullaan verrattaessa oppilaiden sosioekonomista taustaa. Se vaikutti talousosaamiseen Suomessa vertailumaista toiseksi eniten. Tämä näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena.
Talousosaamisen aineksia ovat tiedot, taidot ja asenteet. Lapset oppivat asenteita rahan käyttämiseen ja monella koulunsa aloittavalla on jo ensimmäisiä kokemuksia itsestään taloudellisena toimijana. Talousosaamisen PISA tutkii 9.-luokkalaisten osaamista. Rahan käytöstä tai sen puutteesta näillä nuorilla on jo vuosien tuntuma.
TATin opettajille tehdyn talousosaamisen tutkimuksesta käy ilmi, että opettajista on tärkeää, että oppilaat innostuvat koulussa talousosaamisensa kehittämisestä. Tätä mieltä on yhdeksän opettajaa kymmenestä.
Miten lapsi voi innostua, jos raha on kotona tabu tai suuri riidan aihe?
Lapsuuden perheen toimeentulovaikeuksien tiedetään lisäävän nuorten masennusriskiä myöhemmällä iällä. Helsingin yliopiston tutkijat osoittivat, että taloushuolet koettelevat nuoren aikuisen itsenäistymisvaiheen mielenterveyttä.
Professori Panu Kalmi on tutkinut suomalaisten nuorten talousosaamista. Hänen mukaansa perhetausta ja tulevaisuudenusko antavat nuorille erilaiset lähtökohdat. Niiden tasoittaminen ei ole helppoa sen paremmin koulussa kuin muullakaan talousvalistuksella.
”Tehtävän vaikeus ei kuitenkaan poista tarvetta yrittää. Ehkä tärkeää on ensin luoda usko parempaan huomiseen ja sen jälkeen osoittaa työkalut sen saavuttamiseen, mukaan lukien taloudenhallinnan välineet.”
Kiinnostus rahaan on hyvä lähtökohta opetukselle
Suomalaiset nuoret ilmaisivat olevansa osallistujamaiden joukossa kaikkein eniten kiinnostuneita raha-asioista. Heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.
Taloustaitojen opettamiseen kouluissa on siis hyvä maaperä. Osaaminen luo pystyvyyden tunnetta: tietää, miten toimia ja mistä voi saada tukea tarpeen tullen. Tutkijoiden mukaan taloudesta pitäisi puhua enemmän positiivisessa valossa ja sovittaa kulloinkin opetettava asia nuoren ikään.
Talousosaaminen oli vahvasti yhteydessä lukutaitoon ja matematiikan osaamiseen, mutta sillä oli myös oma muista alueista riippumaton osuutensa. Suomalaiset nuoret hallitsivat talousasioita paremmin kuin matematiikan ja lukutaidon perusteella voitiin ennustaa. Tämän taustalla on erityisesti poikien parempi talousosaaminen suhteessa muihin arviointialueisiin.
Maksuhäiriöiden vähentämiseksi Takuusäätiön mukaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti miesten talousosaamiseen, asenteisiin sekä huono-osaisuuden kasautumiseen. Jos poikien kiinnostus talousosaamisensa kehittämiseen voi edistää myös lukutaidon ja matematiikan taitoja, niin siihen kannattaa tarttua.
Opettajien taloustaitoja tuettava ja päivitettävä
Suomessa taloustietoa ei opeteta peruskoulussa omana oppiaineenaan, vaan sisältöjä löytyy ainakin matematiikan, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista. PISA-tutkimus antaa tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetus on toteutettu onnistuneesti ja sillä oli Suomessa erityisen voimakas yhteys oppilaiden talousosaamiseen.
Opettajien vahvempi talousasioiden osaaminen voisi vaikuttaa opetuksen sisältöön niin, että se huomioisi paremmin eri tasoiset oppilaat ja sukupuolten väliset erot, sekä sen, miten opetuksesta tehdään kiinnostavampaa.
Koska PISA-tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena on kehittää koulujärjestelmiä ja opetusta parempiin oppituloksiin pääsemiseksi, kelpo kakkossija talousosaamistaidoissa ei saa lopettaa taloustaitojen opettamisen kehittämistä.
Tulokset ovat vuodelta 2018 ja maailma on nyt jo ihan eri asennossa. Koulun rooli on tosi tärkeä ja meidän pitää varmistaa se, että opettajilla on valmiudet opettaa taloutta tänään mutta myös huomenna. Seuraava askel on lisätä opettajankoulutukseen talousopetusta, josta se vielä puuttuu kokonaan.
Mikä selittää Viron ykköstilan? Viro tuli valtavalta takamatkalta 90-luvulla ja otti digiloikan. Maan historiasta johtuen talousasioiden merkitys ymmärretään konkreettisesti. Tämä yhdistettynä vahvaan matematiikkaperinteeseen selittää paljon.
Eija Seppänen
Kirjoittaja on DigiConsumers-tutkimushankkeen viestintäkoordinaattori sekä Talous ja nuoret TATin opettajien talouskoulutuksen asiantuntija.
Blogi on julkaistu myös TATin Ajankohtaisissa 7.5.2020.
