Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista ja esimerkiksi taloudellista, mutta uutisotsikoihin se päätyy harvoin. Saara Nurmon esikoiskirja sukeltaa kolmen tapauskertomuksen kautta syvälle lähisuhdeväkivallan ahdistavaan maailmaan.
”Ajattelin parikymppisenä, etteivät minunlaiset ihmiset ajaudu ikäviin parisuhteisiin, mutta ajatushan on täysin typerä. Totuus on, että kuka tahansa voi päätyä parisuhteeseen väärän ihmisen kanssa, ja jokainen meistä voi joutua väkivaltaiseen suhteeseen.” Näistä ajatuksista syntyi Saara NurmonVaitonaiset – kirja suomalaisesta lähisuhdeväkivallasta.
Lontoossa asuvan Nurmon leipälaji ovat yhteiskunnan synkemmät teemat, kuten rasismi, lähisuhdeväkivalta, kunniamurhat ja koulukiusaaminen, joita hän käsittelee huippusuositussa Murha joka tapahtui -podcastissaan.
Nurmo on haastatellut kirjaa varten kolmea lähisuhdeväkivaltaa kokenutta naista. Syntyi kolme koskettavaa tarinaa. Vaikka nimet ja paikkakunnat ovat fiktiota, sisältö on karua ja totta.
Kaisa piti yllä unelmaa ydinperheestä, vaikka ”viimeinen kerta” -sopimuksia oli rikottu ja turvakodit ja sairaala tulleet tutuiksi. Ainon lapsuus loppui 8-vuotiaana äidin väkivaltaiseen kuolemaan. Hiljalleen hänkin alkoi ajatella, että hänelle kävisi samoin ja se olisi täysin normaalia. Elisa rakastui luokan ”pahaan poikaan”. Alkoi vuosien henkinen ja fyysinen helvetti, josta ei näyttänyt olevan mahdollisuutta päästä irti.
Joka kolmas nainen kertoo kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa
Kolmasosa suomalaisista naisista kertoo kokeneensa elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa parisuhteissaan. Henkistä väkivaltaa on kokenut joka toinen. Miten on mahdollista, että emme näe tai tunnista näin valtavaa ongelmaa maailman onnellisimmassa maassa?
Nurmo tunnistaa kirjassaan useita syitä. Lähisuhdeväkivaltatapaukset ilman henkirikosta eivät ole uutisia. Toisekseen asia ei kiinnosta, ellei se kohdistu välittömään lähipiiriin. Yksityisyyttä suojellaan viimeiseen saakka, ei haluta udella eikä haluta puuttua, sillä ei haluta ottaa vastuuta.
Silmiä avaavia kirjassa ovat Kaisan, Ainon ja Elisan henkilökohtaiset tarinat, sillä ne tuovat asian lähelle. Meistä jokainen tuntee jonkun, jota on satutettu. Mitä silloin tein tai sanoin? Teinkö mitään?
Vaikuttavaa ovat asiantuntijoiden ohjeet niin väkivaltaa kokeneelle, läheiselle kuin väkivaltaa käyttäneelle. Jokaiselle tarjotaan keinoja puuttua tilanteeseen. Kirjan loppuun on listattu 10 tahoa yhteystietoineen, jotka tarjoavat apua.
”Etenkin läheisen rinnalla pysyminen on tärkeää, vaikka tämä päättäisikin jäädä väkivaltaiseen suhteeseen. Tuki ja lähellä pysyminen on ensimmäinen tapa auttaa”, kirjoittaa Saara Nurmo.
Naiset tarvitsevat taloustaitoja oman elämänsä hallitsemiseen
Raha-asioista ja taloudesta puhuminen voi helposti aiheuttaa parisuhteessa riitaa. Tasavertaisessa parisuhteessa molemmilla on hyvä ja turvallinen olo olla kotona, vaikka riitoja syntyisikin. Kaikki lähisuhteissa tapahtuva riitely, väittely tai nahistelu ei ole väkivaltaa.
Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista ja esimerkiksi taloudellista, mikä tarkoittaa toisen ihmisen taloudellisen itsenäisyyden riistämistä. Tähän voi kuulua läheisen rahankäytön estämistä, rahattomana pitämistä, taloudellisen päätöksenteon rajoittamista, työssäkäynnin estämistä tai toisen omaisuuden tai rahan luvatonta käyttöä.
Taloudellinen väkivalta aiheuttaa sen, että uhri on entistä riippuvaisempi väkivallan tekijästä. Ei voi riittävästi korostaa tyttöjen ja naisten talousosaamisen taitoja. Niitä tarvitaan, jotta pystytään hallitsemaan omia rahoja ja omaa elämää.
***
PS. Oletko puhunut kumppanisi kanssa rahasta? Raha-asioista ja taloudesta on joskus vaikea puhua, varsinkin, jos ei tiedä miten kumppani suhtautuu asiaan. Olemme tutkimushankkeessa laatineet DCQuiz.fi -kyselyn (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi), joka auttaa avaamaan keskustelua.
Kirjoittaja on DigiConsumers-tutkimushankkeen viestintäkoordinaattori. Artikkeli on julkaistu Meidän Suomi -lehdessä 1/2024 Rivien välistä -palstalla.
