Tutkijoiden artikkeleja, kirjoja ja raportteja

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49, sivumäärä: 156

Kolmen vuoden välein toteutettava PISA-tutkimusohjelma, jota koronapandemian vuoksi jouduttiin siirtämään vuodella alkuperäisestä aikataulusta, toteutettiin vuonna 2022 kahdeksannen kerran. Tutkimuksessa selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät ovat yhteydessä näihin taitoihin ja millaisia muutoksia osaamisessa on havaittavissa verraten aiempiin tutkimuskierroksiin.

In G. Fry and H. Chun (Eds.) Happiness education: holistic learning for sustainable well-being (1st ed.), (pp. 163–175). Routledge.

This study investigates the associations of adolescents’ financial socialization factors—financial education in school and families—with financial confidence. In addition, we examine how financial socialization factors indirectly relate to financial literacy skills through financial confidence and the role of demographic factors on financial socialization, financial confidence, and financial literacy scores. We used data on the 4 328 Finnish 15-year-olds participating in the 2018 Programme for International Student Assessment (PISA).

Raportissa Lukutaito – Tie tulevaisuuteen: PISA 2018 Suomen pääraportti, sivut 261-285.

Koulujen resurssit, rakenteet ja oppimisympäristöt ovat kuuluneet rehtoreille osoitettavan koulukyselyn keskeiseen sisältöön PISAtutkimuksen alusta lähtien. Kansainvälisten vertailuiden koulukyselyaineistojen tarkasteluissa pääasiallinen huomio kiinnittyy siihen, miten koulun taustatekijät ovat yhteydessä koulun oppilaiden osaamiseen ja sen vaihteluun.

The aim or the present study was to examine the relative importance of financial education in school and families and dispositional factors (competitiveness, work mastery, meta-cognition) in predicting financial literacy among Finnish adolescents. The data on the 4328 Finnish 15-year-olds was drawn from the PISA 2018 assessment.

Large-scale Assessments in Education  9, Article 24  (open access)

Springer

The Finnish education system has gone through an exciting developmental path from a follower into a role model. Also on the two-decade history of PISA studies, Finland’s performance has provided years of glory as of the world’s top-performing nation, but also a substantial decline. This chapter examines Finland’s educational outcomes in recent PISA-study and the trends across previous cycles. Boys’ more unsatisfactory performance and the increasing effect of students’ socio-economic background are clear predictors of the declining trend, but they can explain it only partly. Some of the other possible factors are discussed.

PISA-tutkimusohjelma toteutettiin vuonna 2018 seitsemännen kerran. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttaman tutkimusohjelman tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi.

Suomi osallistui vuoden 2018 tutkimuksessa ensi kertaa talousosaamisen (Financial Literacy) arviointiin, joka oli tarjolla kansainvälisenä vaihtoehtona.