Tutkimuksessa tarkasteltiin tyttöjen kuvauksia viidessätoista mainoksessa, jotka löytyivät pikamuotiyritysten julkisilta Facebook-sivuilta. Mainokset oli suunnattu teini-ikäisten tyttöjen vaatteiden ostajille. Työssä tutkittiin näitä pikamuotiyrityksiä: H&M, Lindex, Kappahl ja Gina Tricot. Srivastava nostaa eettiseksi ongelmaksi sen, että tutkitut mainokset vahvistavat stereotyyppisiä käsityksiä tytöistä, joko vakuuttavasti tai hienovaraisesti. Tytöt esitettiin esimerkiksi huolehtivina ja pääasiassa ulkonäöstään kiinnostuneina. Yritykset ja edunvalvontaryhmät voivat käyttää näitä tutkimustuloksia hyväkseen.
Lapsilla useita huolenaiheita
Tutkimuksessa käytettiin myös kahdeksaa fokusryhmäkeskustelua (N=38). Niissä pohdittiin pääkaupunkiseudun 13–16-vuotiaiden lasten kanssa heidän näkökulmiaan nykyaikaisiin digitaalisen markkinoinnin käytäntöihin, kuten online-profilointiin ja kohdennettuihin mainoksiin.
Lapsilla oli useita huolenaiheita, kuten: kohdistetut mainokset voivat rohkaista ylikulutukseen, verkkotiedonkeruuprosessit ovat läpinäkymättömiä ja online-profilointi loukkaa yksityisyyttä. Lisäksi heitä askarrutti se, että verkkotiedonkeruusta kieltäytyminen on vaikeaa, koska tietosuojaehdot ovat salaperäisiä ja verkkokohdistus voi rajoittaa heidän valintojaan ja näkökulmiaan.
Sitä vastoin jotkut lapset pitivät nykyisiä digitaalisen markkinoinnin käytäntöjä ongelmattomana. He eivät kokeneet verkkoprofilointia yksityisyyttä loukkaavana ja pitivät kohdistettuja mainoksia hyödyllisinä. Aiempien verkkotoimintojensa seuranta oli heidän mielestään ”normaalia”.
Selviytyäkseen kaupallisissa digitaalisissa ympäristöissä lapset omaksuivat joitakin käytäntöjä. Niitä olivat esimerkiksi erityisesti kaupallista profilointia varten annettujen tietojen hallinta ja pakollisten evästeiden hyväksyminen aina kun mahdollista. Nämä auttavat heitä suojaamaan yksityisyyttään, ainakin jossain määrin. Sitä vastoin toisaalta tietyt käytännöt tekivät heidät alttiiksi digitaaliselle kaupalliselle valvonnalle.
Yhteiskunnan toimijoiden rooli
Tulokset osoittavat, että useimmat lapset eivät ole tietämättömiä nykyaikaisiin verkkomainonnan muotoihin liittyvistä eettisistä huolenaiheista, ja jotkut myös ryhtyvät mahdollisiin toimiin niiden torjumiseksi.
Yhteiskunnan toimijoiden on kuitenkin tuettava lapsia paremmin, jotta heidän oikeutensa kansalaisina digitaalisissa ympäristöissä toteutuvat. Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että lasten tietämystä evästeistä, verkkotiedonsiirroista ja yksityisyyden suojamekanismeista voidaan parantaa. Medialukutaidon kasvattajat voivat hyödyntää näitä havaintoja.
Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin myös ne haasteet, joita lapset kohtaavat suojellessaan verkkokaupallista yksityisyyttään. Viranomaiset voivat käyttää näitä tuloksia parantaakseen tietosuojasäännöksiä ja lisätäkseen yritysten vastuullisuutta lasten yksityisyyden varmistamisessa.
Viranomaiset voivat käyttää näitä tutkimustuloksia yksityisyyden suojaa koskevien säännösten parantamiseen. He voivat esimerkiksi hyödyntää havaintoa, jonka mukaan lapset pitävät verkkotiedonkeruuprosesseja läpinäkymättöminä ja kehottaa yrityksiä selvittämään nämä prosessit.
Väitös 17.5.2024 Jyväskylän yliopistossa
Väitöskirjaa ovat rahoittaneet Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
M.Soc.Sc. Sonali Srivastavan sosiologian väitöskirjan ”Advertising ethics and children as consumers in digital environments” tarkastustilaisuus pidetään 17.5.2024 alkaen klo 12.00 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Sirkku Kotilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Terhi-Anna Wilska (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0131-9
Julkaisuun sisältyy osajulkaisuja:
- Artikkeli I: Srivastava, S., Wilska, T.-A., & Sjöberg, J. (2022). Girls’ portrayals in fast fashion advertisements. Consumption, Markets and Culture, 25(6), 501-524. DOI: 10.1080/10253866.2022.2067149
- Artikkeli II: Srivastava, S., Wilska, T.-A., & Nyrhinen, J. (2023). Awareness of digital commercial profiling among adolescents in Finland and their perspectives on online targeted advertisements. Journal of Children and Media, 17(4), 559-578. DOI: 10.1080/17482798.2023.2257813
- Artikkeli III: Srivastava, S., Wilska, T.-A., & Nyrhinen, J. (2023). Children as social actors negotiating their privacy in the digital commercial context. Childhood, 30(3), 235-252. DOI: 10.1177/09075682231186486
Sonali Srivastava on tohtoritutkija Jyväskylän yliopistossa.
Lisätiedot: Sonali Srivastava, sonali.s.srivastava@jyu.fi, 044–2061697
Avainsanat: lapset, mainokset, verkko, yksityisyys
Abstrakti
Lapset ovat merkittävä kuluttajaryhmä ja aktiivisia digitaalisten alustojen käyttäjiä. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tarkastella mainonnan eettisyyttä lasten digitaalisissa ympäristöissä sekä sitä, miten lapset navigoivat nykyajan digitaalisissa kaupallisissa ympäristöissä. Tarkastellakseen laajoja eettisiä huolenaiheita mainosten kyvystä (uudelleen)tuottaa yhteiskunnallisia stereotypioita, väitöskirjassa analysoidaan visuaalisen diskurssianalyysin avulla tyttöjen kuvaamista viidessätoista tämänhetkisessä pikamuotimainoksessa, jotka ovat julkisesti esillä pohjoismaisten pikamuotiyritysten H&M:n, Lindexin, Kappahlin ja Gina Tricot’n Facebook-sivuilla. Tarkasteltavat mainokset olivat teini-ikäisten tyttöjen vaatteiden ostajille suunnatut, tammikuusta 2019 kesäkuuhun 2020 saatavilla olleet mainokset Suomessa. Tarkastellakseen myös nykyisten mainosformaattien eettisiä yksityisyysongelmia järjestettiin kahdeksan (N=38) fokusryhmäkeskustelua, joissa tarkasteltiin lasten näkökulmia profilointiin ja kohdennettuun mainontaan verkossa sekä heidän yksityisyyskäytäntöjään ja navigoimistaan digitaalisessa kaupallisessa kontekstissa. Fokusryhmäkeskustelut järjestettiin Suomessa pääkaupunkiseudun kouluissa 13–16-vuotiaille osallistujille joulukuun 2020 ja toukokuun 2021 välillä.
Fokusryhmäkeskusteluaineisto analysoitiin käyttämällä temaattista analyysia. Tulosten mukaan tutkimuksessa analysoidut mainokset esittivät tytöt stereotyyppisessä valossa tai käyttivät monitahoisia kuvia, jotka uudelleentuottivat stereotypioita hienovaraisesti.
Nykyisistä mainosformaateista keskustellessa osa osallistujista nosti esiin laajan eettisen huolensa siitä, että kohdennetut mainokset saattavat kannustaa ylikulutukseen. Osa taas ilmaisi eettisen huolensa i) verkkotiedonkeruun läpinäkymättömyydestä ja siitä seuraavista yksityisyyttä loukkaavista mainoksista, ii) yksityisyyttä loukkaavista verkkoprofilointikokemuksistaan, iii) haasteista kieltäytyä verkkotiedonkeruusta ja iv) verkkoprofiloinnin ja kohdentamisen pitkän aikavälin seurauksena tapahtuvasta heidän valintojensa ja näkökulmiensa rajoittamisesta.
Jotkut lapsista eivät pitäneet nykyisiä verkkomainontaformaatteja ongelmallisina, sillä he i) eivät pitäneet verkkoprofilointia tunkeilevana, ii) pitivät kohdennettuja mainoksia hyödyllisinä ja iii) pitivät aiemman verkkotoimintansa seuraamista ”normaalina”. Navigoidessaan nykyisissä kaupallisissa digiympäristöissä lapset omaksuivat joitain käytäntöjä, jotka jossain määrin auttoivat heitä suojaamaan verkkoyksityisyyttänsä kaupallisessa kontekstissa. Toisaalta tietyt toimintatavat päinvastoin tekivät heistä haavoittuvaisia digitaaliselle kaupalliselle valvonnalle.
Advertising ethics and children and young people as consumers in digital environments
Abstract
Children are a significant consumer group and active users of digital platforms. This dissertation aims to explore concerns related to advertising ethics in relation to children as consumers in digital environments and how children navigate contemporary digital commercial environments. To examine macro-level ethical concerns that advertisements (re)produce societal stereotypes, girls’ portrayals in fifteen contemporary fast fashion advertisements available on the public Facebook pages of Nordic fast fashion companies H&M, Lindex, Kappahl, and Gina Tricot were analysed by using visual discourse analysis. Advertisements addressing buyers of teenage girls’ clothing in Finland, available from January 2019 to June 2020, were examined.
Moreover, to examine ethical concerns regarding the privacy invasiveness of contemporary advertising formats, eight (N = 38) focus group discussions (FGD) were conducted to explore children’s perspectives on online profiling and targeted advertisements and their privacy negotiation practices in the digital commercial context.
The FGDs were conducted with participants aged 13 to 16 in schools in Finland’s capital region between December 2020 and May 2021. The FGD data was analysed by using thematic analysis. The results suggest that the analysed advertisements portrayed girls in avidly stereotypical ways or used complex images that subtly reproduced stereotypes. While discussing contemporary advertising formats, some participants raised the macro-level ethical concern that targeted advertisements may encourage over-consumption.
Some expressed ethical concerns regarding (i) the opacity of online data gathering processes and resultant privacy-invasive advertisements, (ii) experiences of privacy-invasiveness from online profiling, (iii) challenges in opting out of online data collection and (iv) the long-term ramifications of online profiling and targeting in limiting their choices and perspectives. Some children found contemporary online advertising formats unproblematic because they (i) deemed online profiling non-intrusive, (ii) found targeted advertisements helpful, and (iii) considered the monitoring of their previous online activities as “normal”. While navigating contemporary commercial digital environments, children adopted some practices that helped them protect their online commercial privacy, at least to some extent. In contrast, certain practices made them vulnerable to digital commercial surveillance.
