Suomalaisnuoret uutisten kuluttajina: maltilliset digi-perinteiset, minimalistiset somekompastelijat ja usein lukevat kaikkiruokaiset

Kirjoittajat: Niina Sormanen, Eero Rantala, Markku Lonkila & Terhi-Anna Wilska

News consumption repertoires among Finnish adolescents: Moderate digital traditionalists, minimalist social media stumblers, and frequent omnivores

Julkaisu: Nordicom Review

Linkki: https://sciendo.com/es/article/10.2478/nor-2022-0014

Abstrakti

Nuoret koetaan sosiaalisen median suurkuluttajiksi, mutta vähemmän innokkaiksi uutisten kuluttajiksi. Tämä näkemys kaipaa kuitenkin enemmän vivahteita: monet tekijät vaikuttavat siihen, miten nuoret kuluttavat uutisia. Tällaisia ovat mm. kansallinen konteksti, mediajärjestelmä, luottamus uutisiin, eri lähteistä tulevien uutisten tahallinen tai sattumanvarainen havaitseminen ja kiinnostus politiikkaan.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten nuorten uutisten kulutusta 15–19-vuotiaiden kyselytutkimuksen kautta.

Pyrimme vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Minkälaisia uutisia suomalaisten nuoret seuraavat? Ja mitkä tekijät ennustavat erilaisia ​​uutisten seuraamistapoja?

Latentti profiilianalyysi paljastaa kolme erillistä uutisten kuluttajaryhmää:

1) maltilliset digi-perinteiset, suurin ryhmä, joka seuraa perinteisia uutisia digitaalisessa muodossa;
2) minimalistiset sosiaalisen median kompastelijat, toiseksi suurin ryhmä, jotka törmäävät satunnaisesti uutisiin sosiaalisen median  kautta ja jotka ovat alttiita valeuutisille; ja
3) kaikkiruokaiset uutistenkuluttajat, melko suuri ryhmä, jotka lukevat usein, ovat kiinnostuneita erilaisista uutismuodoista ja etsivät niitä aktiivisesti.

Avainsanat: nuoret, sattumanvaraiset uutiset, uutisten kulutustavat, digitaaliset uutiset, sosiaalinen media

Abstract

Young people are perceived as heavy consumers of social media and less avid consumers of news. That notion, however, deserves nuance: Many factors, such as the national context, media system, trust in news, intentionally or incidentally encountering news from different sources, and interest in politics, influence how young people consume news.

This study explores news consumption among Finnish adolescents through a representative survey of 15–19-year-olds.

We seek to answer two research questions: What are the news repertoires of Finnish adolescents? And what factors predict different news repertoires?

Latent profile analysis reveals three distinct news repertoires:
1) moderate digital traditionalists, the largest group, embracing traditional news in digital form;
2) minimalist social media stumblers, the second-largest group, tending to consume news infrequently through passive social media encounters and lacking credible information; and
3) a quite large number of frequent news omnivores, taking an interest in diverse news forms and actively seeking them.

Keywords: adolescents, incidental news, news consumption repertoires, digital news, social media

***

Yli puolet suomalaisnuorista seuraa uutisia perinteisen median digisovelluksista

Nuorten ajatellaan lukevan hyvin vähän perinteisiä uutisia ja kuluttavan aikansa lähinnä sosiaalisessa mediassa. Tuore kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että yli puolet suomalaisista teini-ikäisistä käyttää perinteisen median verkkosivuja ja digisovelluksia uutislähteenä melko usein. Kolmasosa nuorista silti lukee uutisia harvoin ja törmää uutisiin yleensä sattumalta sosiaalisessa mediassa, mikä voi altistaa heidät helpommin väärälle tiedolle ja valeuutisille.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat selvittivät joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana suomalaisten 15–19-vuotiaiden nuorten uutisten kuluttamista osana laajempaa kyselytutkimusta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa #Agentit – Nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa -tutkimushanketta sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiConsumers-tutkimushanketta.

Tutkimus osoitti, että yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista luki uutisia perinteisen median verkkosivuilta ja digisovelluksista melko usein, monta kertaa viikossa. Printtilehtiä ja televisiota seurattiin vähemmän. Tulos on merkittävä, sillä useimmat kansainväliset tutkimukset ovat päinvastoin todenneet suurimman osan nuorista seuraavan hyvin vähän uutisia tai välttelevän niitä kokonaan.

Suomalaiset nuoret etsivät uutisia tarkoituksella

Merkittävä löydös tutkimuksessa on myös se, että useimmat suomalaiset nuoret menivät tarkoituksella lukemaan uutisia perinteisen median digisisällöistä, kun taas kansainvälisissä tutkimuksissa nuorten on todettu usein törmäävän uutisiin sosiaalisessa mediassa ja päätyvän sieltä perinteisen median digisisältöihin.

Myös tässä tutkimuksessa pääosin sosiaalisen median kautta uutisiin törmääviä nuoria oli melko paljon eli kolmannes vastanneista. He myös lukivat uutisia vain kuukausittain ja löysivät ne sattumalta sosiaalisesta mediasta kavereiden jakamina tai algoritmien suosittelemina.

Pienin uutisten kuluttajaryhmä olivat ”kaikkiruokaiset” uutisten kuluttajat, jotka päivittäin etsivät tarkoituksella uutisia digipalveluista, printtinä, televisiosta sekä täydensivät informaatiota sosiaalisen median uutisilla.

Uutisminimalistit vaarassa saada tarkastamatonta tietoa

– Vaikka tutkimus osoittaa, että monet suomalaiset nuoret seuraavat uutisia hyvin, on huolestuttavaa, että lähes kolmasosa vastaajista oli ”uutisminimalisteja”. Nämä eivät seuraa uutisia tarkoituksella juuri mistään perinteisestä mediasta, vaan törmäävät niihin vahingossa sosiaalisessa mediassa, tutkijatohtori Niina Sormanen toteaa.

– Niillä nuorilla, jotka eivät lue uutisia ja saavat ne sattumalta someverkostojen jakamina tai algoritmien määrääminä, on paljon suurempi riski altistua väärälle tiedolle ja valeuutisille, kun niillä, jotka seuraavat uutisia suoraan perinteisen median digialustoilta, hän jatkaa.

Tulokset merkityksellisiä mediaopetukselle ja alan yrityksille

Perinteisen median ensisijainen seuraaminen on nuorille merkityksellistä oikean tiedon saamisen ja yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Sosiaalisen median aikakaudella nuoret tarvitsevat erityistä ohjausta tarkistetun tiedon pariin, jotta heidän medialukutaitonsa kehittyisi.

Tutkimuksen tuloksista on hyötyä nuorille suunnatun mediakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Perinteiset mediayritykset voivat myös hyödyntää tutkimuksen tuloksia strategisessa suunnittelussaan ja tulevaisuuden kohderyhmien ja uutisalustojen määrittelyssä.

Tutkimusjulkaisu:

Niina Sormanen, Eero Rantala, Markku Lonkila & Terhi-Anna Wilska (2022): News consumption repertoires among Finnish adolescents: Moderate digital traditionalists, minimalist social media stumblers, and frequent omnivores. Nordicom Review, 43(2), 234–253. https://doi.org/10.2478/nor-2022-0014

Lisätietoja:

Niina Sormanen, tutkijatohtori, niina.e.sormanen@jyu.fi, 0401882945

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/staff/sormanen-niina

Eero Rantala

YTM, Projektitutkija

Tutkijana työpaketissa ”Nuorten kulutuskäyttäytyminen digitaalisissa ympäristöissä”

Tilasto- ja kausaalimallinnus, käyttäytymistieteelliset kysymykset ja mallit

eero.j.rantala@student.jyu.fi

Terhi-Anna Wilska

Ph.D., KTL, Professori, Konsortion johtaja

Vetäjä työpaketissa ”Nuorten kulutuskäyttäytyminen digitaalisissa ympäristöissä"

Kulutustutkimus, digitalisaatio, nuoret, hyvinvointi, kestävyys

terhi-anna.wilska@jyu.fi

+358 40 805 4201