Eija Seppänen - Elämisen taidetta

21.07.2025

Kun nuori muuttaa pois kotoa, hänellä alkaa uudenlainen arki, jossa oman vapauden lisäksi on tukku velvoitteita ja rahareikiä. Useimmilla suurin menoerä on asuminen. Porin SuomiAreena-viikon kiinnostavin keskustelu käytiinkin otsikolla Häätöjen ennaltaehkäisy yhteistyönä. Aihe on akuutti, sillä häätöjen määrä on kasvanut Suomen suurimmissa kaupungeissa keskimäärin 80 % viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuodesta 2015 toteutuneiden häätöjen määrä kasvoi Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia. Espoossa kasvua oli 71 prosenttia, ja Lahdessa 54 prosenttia. Ainoastaan Oulussa häätöjen määrä laski, ja oli 31 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015.

Taustatietoja häädetyistä on niukasti saatavilla. Se kuitenkin tiedetään, että häädetyt ovat usein matalasti koulutettuja nuoria miehiä. 44 % häädetyistä on asunut asunnossa alle vuoden.

Uutta SuomiAreenan keskustelijoiden mukaan on se, että nuori ei maksa ainuttakaan vuokraa. Hänellä on käsitys, että sossu hoitaa, ja jos tästä kämpästä joutuu pois, voi muuttaa uuteen.

Elämä ei tule käyttöohjeen kanssa – mutta voisiko vastuullista käyttäytymistä ja oman talouden hallintaa tukea jollain keinolla?

Hyvät mallit jakoon

Pietarsaaressa toteutettu asumisneuvonnan malli osoittaa, että voi.

Nuorten vuokralla-asumista tuettiin yksilöllisellä ohjauksella ja varhaisella puuttumisella. Neuvontaa tarjottiin jo ennen kuin vuokravelkaa ehti kertyä merkittävästi. Häätöjen määrä saatiin laskettua vuodessa 40:stä vain yhteen.

Asumisneuvojat toimivat tiiviissä yhteistyössä vuokranantajien, sosiaalipalveluiden ja muiden tukitoimijoiden kanssa.

Nuoria kohdeltiin yksilöinä, ja heidän tilanteensa kartoitettiin kokonaisvaltaisesti – ei vain taloudellisesti, vaan myös sosiaalisesti ja psyykkisesti.
Myös Tuusulan kunta näyttää, että voi. Tuusulalainen asukas testamenttasi kunnalle kiinteistön, jonka myynnistä kunta sai reilut 20 000 euroa. Testamentin mukaisesti rahaa käytetään nuorten asumisneuvontaan, kulttuurin mahdollistamiseen sekä itsenäistyville nuorille kehitettyyn asumispakkaukseen, jonka tarvikkeet on hankittu näillä varoilla.

Äitiyspakkauksen ideaa muistuttavaan pakkaukseen on kerätty yhdelle hengelle välttämättömät kodintarvikkeet keittiövälineistä siivoustarvikkeisiin.
Nuori voi saada asumispakkauksen, jos on jäänyt ilman koulutus- tai työpaikkaa tai hänen sosiaalinen tai taloudellinen tilanteensa on vaikea.
Nuoret tulevat asumisneuvojan luokse tavallisesti etsivän nuorisotyön tai sosiaalitoimen kautta. Myös nuoren vanhemmat ovat saattaneet huomata asumisneuvonnan mainoksen ja ohjaavat avun piiriin.

Tapaamisessa keskustellaan, pystyykö nuori jo pitämään itsestään ja kodista huolen. Toinen tärkeä asia tapaamisessa on oman talouden hallinta.

Elämisen taitojen starttipaketti

Suomessa nuoret muuttavat pois lapsuudenkodistaan kansainvälisesti tarkasteltuna varhain. Syitä on monia. Haluttu oppilaitos tai työpaikka on eri paikkakunnalla. Opintotuki, asumistuki ja opiskelija-asunnot avittavat nuoret muuttoa omilleen myös ilman vanhempien taloudellista tukea. Itsenäistyminen on Suomessa tärkeä osa aikuisuuteen siirtymistä.

DigiConsumers-hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska muistutti, että digitalisaatio on kaupallistanut nuorten arjen nopeasti. Nuoret ovat jatkuvasti valintojen ja vaikutteiden ristitulessa. Siksi tarvitaan taitoja, ei vain tietoa.

Kun nuori saa mahdollisuuden oppia elämisentaitoja ajoissa, hän saa enemmän kuin vain taloudellista turvaa – hän saa uskoa itseensä.
Pietarsaari ja Tuusula osoittavat, että nuorten kohtaamisella ja kuulemisella saadaan paljon hyvää aikaan.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa eli ARA:ssa on laskettu, että yksi häätö aiheuttaa yhteiskunnalle yleensä 5 000–20 000 euron kustannukset. Entisenä vuokranantajana tiedän myös, että kulupuoli on varma, mutta tuottopuoli on välillä vähän niin ja näin.

Mikäli häädön seurauksena on nuoren pysyvä syrjäytyminen, voivat kulut tietysti olla vielä paljon suuremmat. Asialla on myös inhimillinen puolensa. Jos ei ole asuntoa, ei elämässä pysty paljoa tekemään.

Eija Seppänen Lasten asenteet rahaan ja talouteen