Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset ovat muuta väestöä huolestuneempia koronakriisin omakohtaisista vaikutuksista. Tuloksissa korostuvat henkilökohtaisen tilanteen ja yksilöllisten valmiuksien yhteys huolen kokemiseen.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaman DigiConsumers-hankkeen artikkelista käy ilmi, että alhainen toimijuus eli negatiivinen suhtautuminen toimintaa vaativiin tilanteisiin oli vahvimmin yhteydessä 18–29-vuotiaiden huoleen koronakriisin vaikutuksista omaan mielenterveyteen, talouteen sekä uraan ja opintoihin.
Tyytymättömyys elämään oli yhteydessä huoleen koronakriisin vaikutuksesta omaan mielenterveyteen. Sukupuolten välillä havaittiin myös eroja. Nuoret naiset olivat enemmän huolissaan koronakriisin vaikutuksesta mielenterveyteensä kuin nuoret miehet. Heikoksi koettu taloudellinen tilanne taas oli yhteydessä huoleen koronankriisin vaikutuksesta työuraan ja opintoihin.
Nuorten huoli oli merkittävästi suurempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Lisäksi heidän tyytyväisyytensä elämäänsä ja taloudelliseen tilanteeseensa sekä yleinen luottamuksensa ihmisiin oli matalampi kuin muilla ikäryhmillä.
Tutkimusartikkeli tehtiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä.
– Tulokset koronakriisin vaikutuksista nuorten aikuisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ovat huolestuttavia. Kriisin huipun aikana kerätty aineisto kuvastaa nuorten aikuisten erityistä haavoittuvaisuutta muutenkin vaativassa elämänvaiheessa, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Mette Ranta (kuvassa) Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten aikuisten huolissa heijastuvat aiempien talouskriisien vaikutukset. Pandemiassa erilaista on kuitenkin tilanteen arvaamattomuus ja epävarmuus. Alhaisen toimijuuden omaavat nuoret ovat ehkä muita taipuvaisempia näkemään kriisitilanteen kontrolloimattomana ja vaipumaan pessimismiin.
– Koronakriisin aikana ja sen jälkeen yhteiskunnassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota nuorten yksilölliseen tukemiseen ja optimistisen yhteiskunnallisen ilmapiirin luomiseen uhkakuvien maalailemisen sijaan, DigiConsumers -hankkeen johtaja, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Tutkimusartikkeli on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa DigiConsumers-hankkeessa tehtävää tutkimusta COVID-19-kriisin vaikutuksista nuorten aikuisten talouteen ja hyvinvointiin. Hanke sai myös lisärahoituksen Suomen Akatemialta. Tutkimusaineistona oli huhtikuussa 2020 kerätty 1000 18–65-vuotiaan vastaajan valtakunnallisesti edustava kyselyaineisto.
Linkki julkaisuun: Ranta, M., Silinskas, G., and Wilska, T-A (2020). Young adults’ personal concerns during the COVID-19 pandemic in Finland: an issue for social concern. International Journal of Sociology and Social Policy (epub ahead of print) DOI 10.1108/IJSSP-07-2020-0267
Jyväskylän yliopiston tiedote 19.11.2020
Lisätietoja:
Mette Ranta, mette.ranta@helsinki.fi, p. 041 510 3335
Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, p. 040 8054201