Koronakriisin vaikutuksista niin talouteen yleensä kuin omaan talouteen erityisesti on kirjoitettu nyt paljon – mm. Apu-lehdessä Erkki Ukkola ja Juha Pantzar ovat antaneet säästövinkkejä kriisin varalle; Taloussanomat kerää lukijoiltaan tietoa heidän kokemuksistaan korona-ajalta.
Kriisin vaikutuksista kansantalouteen tuskin kukaan pystyy antamaan muuta kuin umpimähkäisiä ennusteita. Ei varmaan syyllisty minkäänlaiseen defaitismiin, jos toteaa, että osakemarkkinoilla nyt nähty arvonlasku tullaan jossain määrin näkemään muillakin varallisuusesineiden markkinoilla, kuten asunnoissa.
Näkymät talouteen pähkinänkuoressa eivät ole ruusuiset: monet tulevat menettämään työpaikkansa ainakin tilapäisesti, osa pidemmäksi aikaa. Erityisesti palvelualojen yrittäjät ja työntekijät ovat ahtaalla. Velkarahoituksella osakkeisiin tai sijoitusasuntoihin panostaneet ovat nyt vaikeuksissa.
Ongelmiin päätyvät myös ne, jotka ovat velkaantuneet kulutusluotoilla, tai joilla ei ole mitään talletuksiin tai likvideihin sijoituksiin perustuvaa puskuria, jota pystyisi nyt käyttämään. Tämä on se paha päivä, johon jokaisen olisi kannattanut varautua. Vahinko vain ei tullut nytkään kello kaulassa. Nopeita ja ennakoivia korjausliikkeitä on hankala tehdä tilanteen ollessa käynnissä.
Tällä hetkellä käydään paljon keskustelua parhaasta reaktiosta kriisin. Kannattaako eristys ja ihmishenkien säästäminen, vai onko hinta vähentyneen taloudellisen aktiviteetin muodossa liian kova? Mitä sitten tapahtuu, kun eristys puretaan, ja sairastumiset lähtevät uudelleen kasvuun?
Tässä yhteydessä voi muuten olla mielenkiintoista huomata, että yhdysvaltalaiset huipputaloustieteilijät ovat käytännössä yksimielisesti sitä mieltä, että eristäytyminen on paras vaihtoehto, vaikka siihen liittyy talouden merkittävä supistuminen. Taas yksi osoitus siitä, että stereotyyppinen ajatus taloustieteilijöistä yksisilmäisinä talouskasvuun tuijottajina on hassu olkiukko, jolla ei ole juuri todellisuuspohjaa.
Koronaan liittyvät terveys- ja talouspoliittiset toimenpiteet ovat asia, jota maan parhaat aivot nyt keskittyneesti miettivät. Oman talouden hoitamisen suhteen analyysi on sikäli helpompaa, että laajempaa kokonaisuutta ja sen moninaisia ulkoisvaikutuksia ei tarvitse miettiä, vaan voi keskittyä oman tai kotitalouden asioihin.
Ainakin seuraavia potentiaalisesti positiivisia vaikutuksia tilanteessa on oman talouden kannalta:
- Kulutus pysyy kurissa, kun kulutusmahdollisuudet ovat yhtäkkiä dramaattisesti vähentyneet. Ravintolat ovat menneet kiinni, pääsiäismatkalle ei lähdetä, ja kaupoissakaan ei juuri käydä muuta kuin ruokaa ostamassa. Vaikka tämä palvelualoille on katastrofi, monelle kotitaloudelle tämä voi antaa mahdollisuuden alkaa kerryttämään taloudellista puskuria, josta odottamattomiin tulojen menetyksiin tai menoihin pystyy jatkossa paremmin varautumaan.
- Säännöllisen budjetoinnin eli menojen seuraamiseen, niiden etukäteen suunnittelun ja suhteuttamisen tuloihin voi aloittaa viimeistään nyt, kun kotona tietokoneen äärellä tulee varmasti muutenkin vietettyä aikaa. Tähän voi käyttää exceliä, Takuusäätiön Penno-ohjelmaa tai oman pankin tarjoamaa palvelua.
- Erityisen mahdollisuuden tilanne tarjoaa peliongelmallisille. Veikkaus joutui tartuntojen levittämisen välttämiseksi sulkemaan pelikoneensa. Rahapelit ovat olleet sikäli omituinen tulonlähde valtiolle, että merkittävä osa tuloista tulee esim. THL:n mukaan peliongelmaisilta ja pienituloisilta.Tämä on normaaliaikoina hyvin ongelmallinen tulojen keruun muoto, koska siinä tosiasiallisesti valtio käyttää hyväkseen yksilötason psykologisia heikkouksia. Toivottavasti mahdollisimman moni peliriippuvainen pääsisi haitallisesti tavastaan eroon koneiden ollessa suljettuina, ja tottuisi käyttämään rahat parempiin tarkoituksiin jatkossa.
Tarkoituksenani ei ole vähätellä kriisin aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, joka voi olla suurempi kuin yhdenkään yhteiskunnallisen kriisin sodanjälkeisenä aikana. Kriisi voi kuitenkin tarjota mahdollisuuden tarkastella omaa kulutusta, ja tehdä tervehdyttäviä toimenpiteitä, joista on hyötyä silloinkin, kun ajat ovat taas paremmat. Toivon hyvää terveyttä ja jaksamista kaikille.
Panu Kalmi
Kirjoittaja on vaasalainen taloustieteen professori, joka kirjoittaa blogeja taloudellisesta lukutaidosta, talouskasvatuksesta sekä yliopistomaailman ja elämän ilmiöistä yleensä. DigiConsumers-tutkimushankkeessa Panu Kalmi vetää työpakettia ”Pelilliset lähestymistavat ja talousopetuksen digitaaliset työkalut”
Blogi on ilmestynyt myös Vaasan yliopiston Taloudesta ilman kyyneliä -blogisivustolla 3.4.2020.
