Marraskuun lopulla julkaistaan uudet suomalaiset ravitsemussuositukset. Kyseiset suositukset ovat herättäneet mediassa paljon keskustelua jo etukäteen.
Kasvisten ja hedelmien syöntisuositus nousee 800 grammaan päivässä entisen puolen kilon sijaan, lihaa suositellaan syötäväksi vain 350 grammaa viikossa, ja palkokasveja pitäisi popsia jopa 100 grammaa päivässä.
Eniten on herättänyt närää suositus lihaleikkeleiden ja makkaroiden välttämiseksi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta perustelee päätöstä pääosin terveysnäkökohdilla, sillä prosessoidut lihatuotteet, kuten leikkeleet sisältävät liikaa suolaa, rasvaa ja nitriittiä. Tutkimusten mukaan punaisen ja prosessoidun lihan syöminen lisää myös suolistosyöpien riskiä.
Suositukset ovat huono uutinen lihantuottajille, sillä vaikka kuluttajat ovat närkästyneitä, moni tulee silti vähentämään leikkeleiden ja makkaroiden kulutusta. Kukaan ei edelleenkään kiellä kuluttajia syömästä prosessoitua lihaa, mutta Suomessa on tyypillistä tulkita suositukset määräyksiksi.
”Kukaan ei edelleenkään kiellä kuluttajia syömästä prosessoitua lihaa, mutta Suomessa on tyypillistä tulkita suositukset määräyksiksi.
Suositusten kunnioittaminen johtuu suurelta osin siitä, että suomalaisilla on korkea luottamus asiantuntijoihin ja viranomaisiin. Tuoreimman Tiedebarometrin mukaan 86 prosenttia suomalaisista luottaa vankasti tieteeseen ja tutkimukseen. Edes Ruotsissa luottamus tieteeseen ei ole yhtä hyvä.
Lisäksi luottamus toisiin ihmisiin on Suomessa maailman korkeimpia. Kun uskotaan muiden toimivan suositusten mukaan, on helpompi muuttaa myös omaa käyttäytymistä.
Isojen käyttäytymisen muutosten toteuttaminen vaatii valtiolta ja instituutioilta niin kutsuttua sosiaalista markkinointia. Sosiaalisen markkinoinnin käsite keksittiin Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Sen tarkoituksena on edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä arvoja ja asenteita yhteiskunnassa.
Sosiaalisen markkinoinnin keinoihin lukeutuvat erilaiset suositukset ja kampanjat. Suomessa kampanjoilla on yleisimmin pyritty edistämään kansanterveyttä, menestyksekkäimpänä sydäntautikuolleisuutta alentanut Pohjois-Karjala-projekti 1970-luvun alussa.
Kampanjat uppoavat Suomessa yleensä hyvään maaperään. Nykyisin kuluttajien ruokavalion muuttaminen on kuitenkin paljon vaikeampaa kuin 1970-luvulla.
Toisin kuin 50 vuotta sitten, kaupat ovat täpötäynnä rasvaisia ja sokerisia halpoja ruokia kilpailemassa kalliimpien ja vähemmän houkuttelevien kasvisten kanssa. Makeita ja rasvaisia tuotteita myös markkinoidaan aggressiivisesti, ja niiden valikoima kasvaa koko ajan.
Ikääntyvässä yhteiskunnassa terveys ja hyvinvointi kiinnostavat monia ja median luetuimpiin klikkiotsikoihin kuuluvat luettelot vakavien sairauksien piilevistä oireista. Uusia ruokasuosituksia tulevat kuitenkin noudattamaan tunnollisimmin ne kuluttajat, jotka syövät jo nyt terveellisesti. Suosituksia noudattamattomat voivat kokea uhmansekaista ahdistusta. Aivan kuin he rikkoisivat lakia. Ja syöpäkin voi tulla.
Lihantuottajat ovat onneksi löytäneet uusia asiakkaita Kiinasta. Siellä lienevät eri suositukset – ja isommat ongelmat.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 23.11.2024.
