Teini-ikäinen Rebecca sai uusilta aikuisilta ystäviltään iAm-nimisen laitteen, jossa oli langattomat kuulokkeet. Kuulokkeita piti pitää päässä nukkuessakin. iAm-laite välitti informaatiota suoraan Rebeccan aivoihin sekä rekisteröi tietoja somaattisen hermoston reaktioista kaupallisiin impulsseihin.
Vastineeksi tyttö sai brändituotteita, joita tuli esitellä ystäville. Lisäksi piti klikata tykkäyksiä tuotteille netissä, koska Rebecca sai olla maksutta uusien tuttaviensa ystävä. Perusystävyys, joka oli tarjolla kaikille, edellytti kuukausimaksua.
Rebecca ja iAm-laite ovat scifi-fiktiota Jussi Valtosen Finlandia-palkitussa romaanissa He eivät tiedä mitä tekevät vuodelta 2014. Nyt liki kymmenen vuotta myöhemmin kuvatut ilmiöt eivät valitettavasti enää vaikuta scifiltä.
Nykyteinit kulkevat jatkuvasti älylaitteiden langattomien kuulokkeiden kanssa ja moni nukahtaa ne korvissaan.
Sosiaalinen media kohdentaa heille käyttäjätietojen perusteella ärsykkeitä, jotka eivät ole suoria mainoksia, vaan sosiaalisen median vaikuttajien kaupallista yhteistyötä. Näitä vaikuttajia monet nuoret pitävät ystävinään. Suosituimmat vaikuttajat tarjoavat kaupallisia sisältöjä kuukausimaksua vastaan.
Kuukausimaksu ei estä keräämästä puhelimesta käyttäjätietoja
Facebookin ja Instragramin omistava Meta-yhtiö uudisti hiljattain mainoskäytäntöjään siten, että maksamalla kuukausimaksun välttyy mainoksilta. Muutosta edelsi kausi, jolloin Metan ympäristöt alkoivat hukkua mainoksiin. Näin turhautuneet kuluttajat saatiin ostamaan maksullista versiota.
Muutoksen taustalla on Metan toiminta, joka ei täytä EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Kuukausimaksu ei kuitenkaan estä keräämästä puhelimesta käyttäjätietoja. Maksu ei myöskään rajoita somevaikuttajien kaupallista yhteistyötä, jota on vaikea erottaa mainonnasta.
Oman tutkimusryhmäni kyselyssä nuorille aikuisille kolmannes vastaajista ei ymmärtänyt, että yritykset keräävät tietoja verkkokäyttäytymisen perusteella. Kolmannesta asia ei kiinnostanut ja vain kolmannes oli asiasta huolissaan.
Ryhmähaastatteluissa teini-ikäiset kertoivat pitävänsä käyttäjätietojen keruuta neutraalina ja vierastavansa vain puheen kuunteluun perustuvaa mainontaa. Lisäksi olemme todenneet someaktiivisuuden ja älypuhelimen käytön olevan yhteydessä esimerkiksi materialismiin, shoppailuaddiktioon, velkaantumiseen sekä impulsiiviseen ostamiseen.
Tietosuoja-asetus GDPR ei hillitse olennaisesti amerikkalaisten tai kiinalaisten (esimerkiksi TikTok) yhtiöiden kaupallista vaikuttamista. Sen sijaan GDPR vaikeuttaa lasten hyväksi tehtyä tutkimusta.
Lähes minkä tahansa asian tutkiminen alle 15-vuotiailla tarkoittaa pitkällistä eettisten lausuntojen, tietoturvaselosteiden ja suostumusten paperisotaa. Samalla Meta ja TikTok voivat rauhassa kohdentaa lapsille ovelasti verhottua mainontaa tai vaikkapa itsemurhaan kehottavia videoita.
Lapset ja nuoret, älkää antako periksi Metalle ja TikTokille, mutta antakaa anteeksi aikuisille, jotka eivät riittävästi välitä suojella teitä! He eivät tiedä mitä tekevät.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 25.11.2023.
