Pelejä käytetään opetuksessa runsaasti niin eri oppiaineissa kuin eri koulutustasoilla. Talousopetus ei tee tästä poikkeusta. Talouspelejä on olemassa runsaasti niin koti- kuin ulkomaistakin tuotantoa. Yksi esimerkki tuoreesta talouspelistä on Nordean, TATin ja Pörssisäätiön lanseeraama Taloussankari-peli. (Opetusta tukemaan on opettajille tuotettu tuntiaineistoja.)
Talouspelit ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan, ja niistä on myös hyviä kokemuksia. Kalmin ja Rahkon tutkimuksen mukaan yläkouluissa, joissa käytettiin pelillistä oppimista hyväksi yhteiskuntaopin taloustiedon kurssilla, oppimistulokset olivat parempia kuin niissä, joissa sitä ei käytetty. Pelejä on myös runsaasti erilaisia. Vaikka pelaamisesta puhuminen vie ajatukset helposti digitaalisiin peleihin, edelleenkin lauta-, kortti- ja roolipelejä käytetään runsaasti niin pelaamisessa yleensä kuin opetuspeleinä.
Pelit soveltuvat talousopetukseen
Pelit soveltuvat hyvin talousopetukseen. Yksi peruste on se, että ne edesauttavat erilaisten roolien ottamista. Esimerkiksi yläkoululainen ei voisi tosielämästä tietää, mitä pitää ottaa huomioon asuntolainaa otettaessa. Tätä voidaan opettaa pelillä, jossa henkilö ottaa tällaisen roolin. Alakoululaiset voivat opetella työelämätaitoja roolipelin avulla, kuten Yrityskylässä. Vaasan yliopiston kehittämässä Taloustandem-pelissä pelaaja ottaa opintonsa aloittavan opiskelijan roolin. Tätä peliä on käytetty Vaasan yliopiston opintonsa aloittavien opiskelijoiden orientoivien opintojen kurssilla. Tässä tilanteessa opiskelija siis ottaa roolin, joka hänellä on jo. Silti pelaaminen roolihahmon avulla voi tuoda tilanteeseen uutta näkökulmaa.
Erityisen hyvin pelit sopivat formaaleihin oppimistilanteisiin. Esimerkiksi kouluissa tai yliopisto-opetuksessa pelit tuovat mukavaa vaihtelua. Pelien avulla voidaan sekä perehdyttää erilaisiin tosielämässä syntyviin tilanteisiin että myös kerrata jo aikaisemmin käsiteltyjä asioita. Pelit edesauttavat syväoppimista, jossa asioita voidaan soveltaa laajemmin ja uusiin yhteyksiin. Eräänlainen kustannus pelien käytölle on se, että opettaja joutuu käyttämään käsiteltävään asiaan yleensä enemmän aikaa kuin luento-opetuksessa. Toisaalta oppimistuloksetkin ovat sitten yleensä parempia.
Toisaalta tiedetään myös, että myös vapaa-ajalla tapahtuvasta pelaamisesta voi oppia paljon. Lasten kiinnostuksesta pelaamiseen voi pyrkiä hyötymään myös opetuksen suunnittelussa. Esimerkiksi hittipeli Minecraftiin liittyen on suunniteltu myös talousoppimiseen liittyviä sisältöjä.
Digipeli, lautapeli, korttipeli – kaikki hyviä vaihtoehtoja
Oppimisen kannalta on hyväksi, jos opettajat perehtyvät peliin ja sen pelimekanismiin, kuten esimerkiksi pisteytyksen logiikkaan, etukäteen. Pelin sisällöstä on myös hyvä pitää yhteinen reflektio oppimisen varmistamiseksi. Erinomainen tapa käyttää pelejä opetuksessa on myös se, että opiskelijat suunnittelevat itse pelin. Tämä voi toteuttaa esimerkiksi lauta- tai korttipelinä, tai jos kyseessä on digitaalinen peli, niin pelisuunnitelmana, jos itse peli on liian haastavaa toteuttaa.
Lisää tietoa pelien käytöstä talousoppimisessa ja linkkejä peleihin löytyy Suomen Pankin Opi taloudesta- sivuston pelillisen talousoppimisen osiosta.
Blogi on julkaistu 3.12.2021 Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajakasvatuksen ja -osaamisen Kulma-blogeissa.
Blogin kirjoittaja Panu Kalmi on Vaasan yliopiston taloustieteen professori ja DigiConsumers-tutkimushankkeessa työpaketin ”Pelilliset lähestymistavat ja talousopetuksen digitaaliset työkalut” vetäjä. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on talousosaamisen kehittäminen ja sen menetelmät.
