Eija Seppänen - Tulevaisuustaitoja pelien avulla

04.02.2022

Älylaitteiden käytöstä kouluissa syntyi somemyrsky, – ja somemyrskylle tyypillisesti argumentointi on ollut kiihkeää puolesta ja vastaan.

Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka toivoo, että joko-tai-ajattelusta siirryttäisiin kohti sekä-että-ajattelua. Koulu ei voi mennä takaisin 80-luvulle, vaan sen pitää elää ajassa. Hän puhui DigiConsumers-webinaarissa siitä, kuinka tukea tulevaisuuden taitoja kouluissa.

”Valmius säädellä älylaitteiden käyttöä ja käyttää teknologiaa järkevästi ovat keskeisiä tulevaisuuden taitoja. On parempi oppia jo nuoresta, miten omaa digikäyttäytymistä voi säädellä.”

Kirsti Lonka vetää DigiConsumers-tutkimushankkeessa digitaalisten ja taloustaitojen oppimisen tutkimusryhmää, jossa tutkitaan mm., miten nuoret säätelevät digikäyttäytymistään, esimerkiksi pystyvätkö he työskentelemään keskeytyksettä ja miten digilaitteen käytön säätely onnistuu.

Nuoret kehittävät myös keskenään vastavuoroisen säätelyn tapoja. Esimerkiksi se, joka ensimmäisenä tarttuu kännykkään hampurilaisbaarissa, maksaa koko laskun.

Pitkästynyt teini on riski

Kun ihminen on innostunut, kiinnostunut ja hänellä on mielekäs haaste, hän myös oppii. Sen sijaan pitkästyminen on Kirsti Longan mukaan kammottavin yhteiskuntarauhaa horjuttava tunne.

”Mikään ei ole niin vaarallinen kuin pitkästynyt teini-ikäinen. Hänet voi saada lähtemään mihinkä älyttömyyteen tahansa.”

 

”Pelit on turvallinen tapa oppia tulevaisuutta. Pelien avulla voi myös valita eri polkuja, epäonnistua ja aloittaa uudelleen.”
Panu Kalmi, Vaasan yliopisto

Älylaitteiden myötä myös erilaiset mobiilipelit ovat tulleet mukaan kouluopetukseen. Mitä hyötyä peleistä on opetuksessa?

”Pelit on turvallinen tapa oppia tulevaisuutta. Pelien avulla voi myös valita eri polkuja, epäonnistua ja aloittaa uudelleen”, Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi selventää. Kalmi  piti DigiConsumers-webinaarissa esityksen ”Pelit talousoppimista edistämässä.” Hän vetää tutkimusryhmää, joka tutkii pelillisiä lähestymistapoja ja talousopetuksen digitaalisia työkaluja.

Tulevaisuusajattelua

”Peleillä voidaan saavuttaa lukuisia oppimista tukevia asioita, kuten kiinnostuksen herättämistä, oppimista toistojen kautta, mutta myös syväoppimista. Peleissä ja taloudessa on samanlaisia elementtejä, niukkuutta molemmissa ja halutaan käyttää resursseja.”

Säästäminen, sijoittaminen, budjetointi ja vakuutukset vaativat etukäteissuunnittelua ja tämänhetkisestä kulutuksesta luopumista tulevan hyväksi.

”Kaikki nämä toiminnot vaativat tulevaisuuteen orientoitumista, mikä ei välttämättä ole kovin luontaista toimintaa, vaan se vaatii tietoista vahvistamista”, Kalmi painottaa.

Taloussankarit opettavat

TAT on kehittänyt kumppanien kanssa maksuttomat ja mobiilit Taloussankari-pelit sekä alakouluun että yläkouluun. Alakouluun tarkoitettu Taloussankari Junior opettaa lapsia tekemään kulutukseen ja rahaan liittyviä fiksuja arjen valintoja.

Yläkouluun tarkoitetussa Taloussankari-pelissä tutustutaan oman talouden hallintaan, säästämiseen, kuluttamiseen ja sijoittamiseen. Parhaiten pelissä pärjää se, joka hallitsee talousasioissa kokonaisuuden ja kartuttaa rahasaldon lisäksi kokemuksia.

Molemmat pelit sisältävät myös valmiita tuntimateriaaleja oppitunneille opetuksen tueksi, ja niitä voi pelata osioittain ja tehdä niihin kuuluvia tehtäviä.

Tarinalliset Taloussankari-pelit opettavat arjen tärkeitä taitoja elämyksellisellä tavalla ja juuri siinä vaiheessa, kun asia alkaa kiinnostaa.

Pelit on kehitetty yhdessä nuorten kanssa. TATin etäTET-harjoittelija arvioi peliä viime kesänä kiinnostavaksi, ”koska nämä asiat alkavat olla ajankohtaisia meidän ikäisille nuorille ja niitä ei käydä kouluissa läpi. Lisäksi peliä oli helppo pelata eikä sinun tarvinnut miettiä, mitä painat.”

Parempaa suosittelua pelille me emme voi saada.

Kirjoittaja on DigiConsumersin viestintäkoordinaattori sekä Talous ja nuoret TATin talouskoulutuksen asiantuntija. Blogi on julkaistu Talous ja nuoret TATin blogina 3.2.2022.