Psykososiaalinen näkökulma ongelmapelaamiseen: sosiaalisten suhteiden rooli, resilienssi ja COVID-19-huoli

Kirjoittajat: Anu Sirola, Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska

Psychosocial Perspective on Problem Gambling: The role of Social Relationships, Resilience, and COVID-19 Worry

Julkaisu: Journal of Gambling Studies (2023)

https://link.springer.com/article/10.1007/s10899-022-10185-9

Abstrakti

COVID-19-pandemia on lisännyt useita psykososiaalisia riskejä ja ongelmakäyttäytymistä haavoittuvien yksilöiden keskuudessa. Koska rahapeleillä on suuri riippuvuuspotentiaali, on tärkeää ottaa huomioon ongelmapelaamisen taustalla olevat mekanismit. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pandemian aikaiseen ongelmapelaamiseen liittyviä psykososiaalisia tekijöitä.

Aineisto poikkileikkaustutkimusta varten kerättiin verkkokyselyllä 18–75-vuotiailta Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian kansalaisilta (n = 2 022), jotka ilmoittivat pelanneensa rahapelejä pandemian aikana ainakin satunnaisesti. Tutkittavia ilmiöitä olivat ongelmapelaaminen, yksinäisyys, COVID-19-huoli, sosiaalinen tuki ja psyykkinen resilienssi. Kontrollimuuttujia olivat sukupuoli, ikä ja koulutus. Analyysimenetelmänä käytettiin rakenneyhtälömallinnusta.

Yksinäisyyden havaittiin liittyvän ongelmapelaamiseen. Vaikka COVID-19-huoli ei suoraan liittynyt ongelmapelaamiseen, se ennusti yksinäisyyttä, joka puolestaan ​​liittyi ongelmapelaamiseen. Todisteita resilienssin tai sosiaalisen tuen ongelmapelaamiselta suojaavasta roolista ei löytynyt. Sosiaalisen tuen havaittiin kuitenkin olevan yhteydessä rahapelaamisongelmien vakavuuteen. Miessukupuoli ja nuorempi ikä ennustivat taipumusta ongelmapelaamiseen.

Tulokset antavat käsityksen peliongelman taustalla olevista haavoittuvuuksista COVID-19-pandemian ajalta. Enemmän huomiota tulisi kiinnittää sosiaalisen tuen laatuun ja lähteisiin sekä siihen, kuinka psykososiaaliset riski- ja suojatekijät ovat yhteydessä peliongelmaan eri populaatioiden välillä.

Abstract

The COVID-19 pandemic has amplified several psychosocial risks and problem behaviors among vulnerable individuals. Given that gambling has high addictive potential, it is important to consider the underlying mechanisms of problem gambling. This study examined psychosocial factors associated with pandemic-time problem gambling.

Cross-sectional data were gathered via an online survey of 18–75-year-old Finnish, Swedish, and British respondents (n = 2,022) who reported having gambled at least occasionally during the pandemic. Measures included problem gambling, loneliness, COVID-19 worry, social support, and psychological resilience. Control variables included gender, age, and education. Structural equation modeling was used as an analytical technique.

Loneliness was found to be associated with problem gambling. While COVID-19 worry was not directly associated with problem gambling, it predicted higher loneliness, which in turn was associated with problem gambling. Evidence was not found regarding the protective role of resilience or social support in problem gambling. However, social support was found to be associated with higher problem gambling severity. Male gender and younger age were associated with problem gambling.

The results bring insight into underlying vulnerabilities regarding problem gambling during the pandemic. More focus should be placed on the quality and sources of social support, as well as on how psychosocial risk and protective factors might work differently among different populations of gamblers.

***

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSUUTISET 25.1.2023

Sosiaalinen tuki ei aina suojaa rahapeliongelmilta – voi käydä päinvastoin

 

Koronapandemian aikana monien rahapelaajien ongelmat pahenivat. Niiden taustalta löytyy monia riskitekijöitä. Merkitykselliset ihmissuhteet suojaavat rahapeliongelmilta, mutta sosiaalinen tuki voi saada myös haitallisia muotoja.

Koronapandemian myötä rahapelaaminen siirtyi entistä voimakkaammin verkkoon. Vaikka näyttöä rahapeliongelmien lisääntymisestä ei ole koko väestön tasolla, ongelmat ovat voimistuneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla, kuten erilaisista psykososiaalisista ongelmista kärsivillä henkilöillä.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat selvittivät koronapandemian aikaiseen ongelmalliseen rahapelaamiseen yhteydessä olevia psykososiaalisia riskitekijöitä. Kyselyaineisto (N=3000) kerättiin huhtikuussa 2021 Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta 18–75-vuotiailta aikuisilta. Vastaajista 2022 oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana.

Pandemia lisäsi yksinäisyyttä

Tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisyys oli merkittävä riskitekijä pandemia-ajan rahapeliongelmille. Tulos on linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa.

– Yksinäisyys on ollut riskitekijä rahapeliongelmille jo ennenkin, mutta pandemia-ajan sosiaalinen eristäytyminen on entisestään voimistanut yksinäisyyden negatiivisia vaikutuksia. Merkitykselliset ihmissuhteet ovat hyvinvoinnille elintärkeitä ja niiden puute johtaa moniin ongelmiin, tutkijatohtori Anu Sirola kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, olisivatko sosiaalinen tuki tai henkinen selviytymiskyky voineet suojata ongelmalliselta rahapelaamiselta pandemia-aikana. Odotusten vastaisesti näyttöä näiden suojaavasta vaikutuksesta ei löytynyt, vaan sosiaalinen tuki jopa lisäsi todennäköisyyttä rahapeliongelmille. Tämä voi selittyä esimerkiksi tuen muodolla.

– Sosiaalinen tuki voi pahentaa rahapeliongelmaa, jos tuki perustuu liialliseen rahapelaamisen ihannointiin, kuten monissa verkon rahapeliyhteisöissä tapahtuu. Lisäksi ongelmia usein salaillaan läheisiltä, eikä lähipiiriltä saatu tuki tällöin välttämättä ulotu peliongelmiin, Sirola pohtii.

Nuoret aikuiset alttiita ongelmille

Tutkimuksen löydöksissä korostuivat psykososiaaliset riskitekijät, kuten yksinäisyys. Rahapeliongelmat alkavat usein kehittyä jo nuoruusiässä, ja nuoret aikuiset olivat myös tämän tutkimuksen perusteella kaikkein alttiimpia rahapeliongelmille.

– Rahapeliongelmat kasaantuvat usein pienelle joukolle, ja pandemia on lisännyt ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla aikuisilla. Rahapeliongelmien seuraukset ovat pitkäkestoisia, minkä vuoksi aihetta on tärkeää tutkia myös tulevaisuudessa, Sirola korostaa.

Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.

Tutkimusjulkaisu:

Anu Sirola, Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska (2023): Psychosocial perspective on problem gambling: The role of social relationships, resilience, and COVID-19 worry. Journal of Gambling Studies, https://doi.org/10.1007/s10899-022-10185-9

Anu Sirola

YTT tutkijatohtori

Tutkija työpaketissa "Koronan vaikutus nuorten aikuisten talouteen ja hyvinvointiin digitalisoituvassa yhteiskunnassa"

sosiaalinen media, nuoret, sosiaalipsykologia, rahapeliongelmat

anu.r.s.sirola@jyu.fi

+358 50 347 4820

Jussi Nyrhinen

KTT, Tutkijatohtori

Tutkijana työpaketissa ”Nuorten kulutuskäyttäytyminen digitaalisissa ympäristöissä"

Markkinointi, digitaalinen kulutus, kulutuskäyttäytyminen, kvantitatiivinen tutkimus

jussi.nyrhinen@jyu.fi

+358 40 8054459

Terhi-Anna Wilska

Ph.D., KTL, Professori, Konsortion johtaja

Vetäjä työpaketissa ”Nuorten kulutuskäyttäytyminen digitaalisissa ympäristöissä"

Kulutustutkimus, digitalisaatio, nuoret, hyvinvointi, kestävyys

terhi-anna.wilska@jyu.fi

+358 40 805 4201