PISAsta pintaa syvemmälle, pysytäänkö pinnalla? Mitä suomalaiselle koulutukselle on tapahtunut ja miltä tulevaisuutemme näyttää?
KT, Dos Arto K. Ahonen alusti JYU.Edun järjestämässä koulukeskustelun ympärille rakennetussa seminaarissa 25.04.2024 Jyväskylän yliopistossa. Alla Ahosen yhteenveto muutoksen tausoista.
Muutoksen taustat
Yhteenveto:
- Suomalainen peruskoulu ei ole kyennyt tuottamaan 2010–2020-luvuilla yhtä korkeatasoista osaamista, kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
- Heikkojen osaajien prosentuaalinen osuus on kolminkertaistunut matematiikan ja lukutaidon osalta.
- Aiempi hyvä kansallinen osaaminen perustui tasaisuuteen ja pieniin eroihin oppilaiden ja koulujen välillä.
- Kaikessa koulutukseen liittyvässä, oppimistuloksissa, osaamisessa ja asenteissa on jakolinjoja sukupuolen ja sosioekonomisen taustan suhteen.
- Osaamisen tasoa on heikentänyt voimistunut perhetaustan vaikutus sekä koulujen ja oppilaiden osaamisen entistä suurempi vaihtelu ja eriytyminen.
- Peruskoulu kykeni ennen vuotta 2015 tasaamaan perhetaustan osaamiseen tuomia eroja enemmän kuin OECD-maat keskimäärin.
- Kouluosaamisen takana on laajoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Koulutuksen politiikkatoimet voidaan rinnastaa osaamisen muutoksiin ajallisesti kohtuullisen hyvin, mutta ei voida osoittaa niillä olevan kausaalisia yhteyksiä. Vaikutukset voivat tulla myös hyvin pitkän ajan takaa.
***
Arto Ahonen on PISAn kansallinen tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopisto / Koulutuksen tutkimuslaitos. DigiConsumers-tutkimushankkeessa hän vetää Nuorten talousosaamisen työpakettia. Tutkimus kohdistuu 15-vuotiaiden nuorten taloustietojen, demografisten muuttujien, asenteiden sekä teknologioiden käytön yhteyksiin suhteessa PISA 2018 -tutkimuksessa arvioituun talousosaamiseen.