Keskiluokkaisuus on perinteisesti nähty hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarina. Keskiluokkaiset kansalaiset käyvät töissä, pyörittävät kulutuksellaan talouden rattaita ja maksavat tunnollisesti veronsa.
Nykyisen talouskriisin aikana keskiluokkaista elämäntapaa on alettu kritisoida. Kun aiemmin kritiikki kohdistui eliittiin ja puhuttiin jopa keskiluokan kurjistumista, nyt nimenomaan keskiluokkaa syytetään solidaarisuuden puutteesta.
Keskiluokka toki valittaa äänekkäimmin elintasonsa laskusta talouskriisissä. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, sillä inflaatio on iskenyt pahiten asumisen, liikenteen, ruoan ja energian hintoihin. Nämä kulutuskohteet ovat nimenomaan keskiluokan isoimpia rahareikiä. Keskiluokka ei myöskään saa paljonkaan indekseihin sidottuja yhteiskunnan tukia.
Kriitikoiden mukaan keskiluokka kuitenkin kitisee turhasta. Onko maailmanloppu, jos rahaa ei jää designkalusteisiin, matkailuun tai ratsastusharrastukseen? Lisäksi keskiluokan väitetään säästävän vääristä asioista.
Suomessa yhteiskuntaluokkien rajat ovat edelleen häilyvät
Asuntolainojaan väkisin minimiajassa maksava keskivertoperhe on lopettanut ravintoloissa käymisen ja hylännyt muunkin palvelukulutuksen. Tämä on vienyt pienyrittäjiä ahdinkoon. Keskiluokka on myös vallannut kirpputorit, mikä on nostanut hintoja pienituloisten vahingoksi.
Keskiluokkaa syytetään lisäksi koulushoppailusta ja lastensa ohjaamisesta painotetuille luokille sekä linnoittautumisesta omille asuinalueilleen. Arvoiltaan keskiluokkaisia pidetään pohjimmiltaan konservatiivisina, epäekologisina ja piilorasistisina, vaikka julkisivu olisi näennäisen liberaali.
Keitä sitten kuuluu parjattuun suomalaiseen keskiluokkaan? OECD:n määritelmän mukaan keskiluokkaisia ovat kotitaloudet, joiden tulot ovat 75–200 prosenttia mediaanitulosta. Tämän katsannon mukaan keskiluokkaan kuuluu peräti 68 prosenttia suomalaisista. Tulot eivät kuitenkaan kerro kaikkea.
Sosiologien mukaan keskiluokkaisuuteen kuuluu myös vähintään keskiasteen koulutus sekä hankalammin määriteltävä keskiluokkainen elämäntyyli. Subjektiivisesti keskiluokkaisiksi kokee itsensä vähän yli puolet suomalaisista. Monien on vaikea sijoittaa itseään mihinkään luokkaan.
Oikeissa luokkayhteiskunnissa, kuten Iso-Britanniassa jokainen kansalainen osaa kertoa yhteiskuntaluokkansa, vieläpä varsin tarkasti. Sekä keskiluokka että työväenluokka jaetaan ylempään ja alempaan. Lisäksi on kapea eliitti sekä pääosin yhteiskunnasta syrjäytyneistä koostuva alaluokka. Tuloerot ovat eri sfääreissä kuin meillä, samoin asuinalueiden, koulujen ja kulutustyylien erot.
Suomessa yhteiskuntaluokkien rajat ovat edelleen häilyvät, vaikka polarisaatiokeskustelu käykin kovilla kierroksilla. On toki hyvä, että keskustelua käydään, jotta isoja yhteiskunnallisia eroja ei synny, mutta kiivas vastakkainasettelu voi johtaa myös päinvastaiseen lopputulokseen.
Totuus on, että kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna suurella valtaosalla suomalaisista menee taloudellisesti vähintään kohtalaisesti. Jostain syystä emme halua myöntää sitä edes itsellemme.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 15.3.2024.
