Koronapandemian aikana tutkimusryhmäni kysyi kuluttajilta arvioita heidän oman kulutuksensa kehityksestä pandemian väistyttyä. Yli puolet vastaajista ilmoitti muun muassa välttävänsä tulevaisuudessa kiinalaisia verkkokauppoja. Kokonaan kiinalaisia tuotteita ilmoitti aikovansa boikotoida noin kolmannes vastaajista.
Toisin on käynyt. Suomen tullin mukaan viime vuonna kiinalaisten verkkokauppojen osuus oli 98 prosenttia kaikista EU:n ulkopuolelta tehdyistä alle 150 euron verkko-ostoksista. Tämä tarkoittaa yli 28 miljoonaa pakettia. Määrä on kymmenkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.
Erityisen paljon suosiotaan on kasvattanut Temu-verkkokauppa. Vaikka Temun halvat hinnat houkuttavat kuluttajia, yrityksen verkkomainonta on myös poikkeuksellisen manipuloivaa. Kuluttajia suostutellaan ”temuttamaan” esimerkiksi pelillisyydellä, niukkuuden illuusiolla, viihteellisyydellä ja tunteilla, sekä tuoteklikkailun koukuttavuudella.
Älyteknologia mahdollistaa kohdentamisen
Älyteknologia mahdollistaa mainonnan kohdentamisen, mutta suostuttelutaktiikoissa ei sinänsä ole mitään uutta. Ne perustuvat ihmisten psykologisiin ja sosiaalisiin perustarpeisiin eli tunne-elämysten, turvallisuuden, ja oman ryhmän hyväksynnän kaipuuseen.
”Kiinalaisia verkkokauppoja tai sosiaalista mediaa moraalikysymykset eivät vaivaa.”
Jo 1950-luvulla amerikkalainen toimittaja ja tietokirjailija Vance Packard kritisoi sen ajan yrityksiä, poliittisia kampanjoita ja viihdemediaa niiden ”salakavalista” manipulointikäytännöistä teoksessaan The Hidden Persuaders (1957). Packardin mukaan nimenomaan tiedostamattomiin tarpeisiin ja tunteisiin vetoaminen mielipiteiden ja toiminnan manipuloimiseksi oli erityisen moraalitonta.
Kiinalaisia verkkokauppoja tai sosiaalista mediaa moraalikysymykset eivät vaivaa. Ne eivät vaivaa myöskään amerikkalaisia teknologiajättejä. Digialustoilla käytetään yhä enemmän tekniikoita, jotka pyrkivät nopeaan vuoropuheluun kuluttajien kanssa. Tämä heikentää rationaalista harkintaa ja lisää impulsiivisuutta.
Tunne-elämysten ja näennäisen yksilöllisyyden lisäksi mainonnassa hyödynnetään vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja samanmielisyyttä sekä sosiaalista vertailua. Lisäksi kiitollisuus, luottamuksen herättäminen ja esikuvien toiminta ovat tärkeitä suostuttelukeinoja
Tekoäly löytää tepsivät suostuttelukeinot
Tekoäly löytää nykyisin nopeasti kullekin yksilölliset suostuttelukeinot. On samantekevää, mitä kuluttajat ajattelivat kiinalaisista tuotteista muutama vuosi sitten. Tekoälypohjainen mainonta saa kuluttajat toimimaan hetkellisten virikkeiden innoittamina.
EU-tasolla kiinalaisten verkkokauppojen kontrollia on ehdotettu tehostettavaksi esimerkiksi tullimaksuilla ja tuotetarkastuksilla. Näillä toimilla pystytään jossain määrin vaikuttamaan tuotteiden hintoihin ja laatuun. Sen sijaan tekoälypohjaisen mainonnan rajoittaminen tuskin on vaihtoehto, sillä EU:n digisääntelyä pidetään jo nyt liiallisena.
Parempi digi- ja tekoälysaaminen sen sijaan saisi kuluttajat vastustuskykyisemmiksi suostuttelulle. Digilukutaito tulisi laajentaa tekoälylukutaidoksi ja sitä pitäisi opettaa kaikille kansalaisille.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 14.2.2025
