Viime aikoina mediassa on näkynyt Labubu-pehmolelujen ympärille syntynyt hypetys. Lelujen maailmanlaajuista suosiota on siivittänyt mikäpä muu kuin sosiaalinen media.
Labubu on kiinalaisen Pop Mart-yhtiön valmistama pieni keräilylelu, jolla on muovinaama, isot korvat, pörröinen turkki ja irvistävät terävät hampaat. Sen suunnitteli hongkongilainen Kasing Lung jo vuonna 2015 Monsterit-lastenkirjasarjaan. Nykyisen suosion räjäyttivät globaalit julkkikset, kuten K-poptähti Lisa, Rihanna ja David Beckham, jotka ovat esitelleet Labubuja esimerkiksi laukuistaan roikkumassa.
Kun näitä leluhahmoja tuli tällä viikolla noin sadan kappaleen erä myyntiin Helsingin Stockmannin XS-lelukauppaan, ne myytiin loppuun tunnissa. Siitä huolimatta, että tämän varsin pienen lelun hinta oli 60 euroa. Monilla verkkosivustoilla hinta on vieläkin korkeampi. Harvinaisimmista hahmoista saa maksaa jopa satoja euroja.
Vaikka Labubuja myydään lelukaupoissa lapsille, niitä ostavat paljon myös aikuiset. Vastaavia somen kautta suosiota saavuttaneita keräilyleluja on viime vuosina ollut useita, kuten Sonny Angel -hahmot ja Squishmallows-pehmot. Labubut erottaa aiemmista hittileluista selvästi korkeampi hinta.
”Rahojen tuhlaaminen ylihintaiseen kiinalaiseen lelukrääsään ei lisää kenenkään hyvinvointia. Paitsi tietysti leluja valmistavan yrityksen.”
Hämmästelen, mikä saa aikuiset ihmiset taloudellisesti tiukkana aikana kuluttamaan huomattavia summia pieniin kiinalaisiin pehmoleluihin. Ovatko viihdejulkkisten somevideot saaneet aikaan globaalin kollektiivisen tyhmentymisen?
On mahdollista, että kriisiaikana leluista etsitään lohtua, todellisuuspakoa ja lapsuusnostalgiaa. Koukuttava myynti on kuitenkin avainroolissa. Labubuja myydään yleensä niin kutsutussa blind box -muodossa. Kuluttaja ostaa laatikon, eikä ostaessaan tiedä, millaisen version hän lelusta saa. Tämänkaltainen pelillisyys saa haluamaan lisää.
Blind box-ostaminen vetoaa myös keräilyviettiin. Rajoitetut erät ja loppuunmyynnit luovat tunteen niukkuudesta ja harvinaisuudesta. Myymälöissä Labubuista on jopa tapeltu. Lisäksi TikTok, Instagram ja YouTube ovat täynnä videoita, joissa blind boxeista löytyneitä hahmoja esitellään. Labubu-fanit muodostavat myös someyhteisöjä, joissa hahmoista keskustellaan ja niitä vaihdetaan ja myydään.
Vaikka pehmoleluista voi saada lohtua ja todellisuuspakoa, Labubuista tuskin tulee elämänikäisiä unikavereita. Somessa trendaavien tuotteiden suosio on tyypillisesti lyhytkestoinen. Rahojen tuhlaaminen ylihintaiseen kiinalaiseen lelukrääsään ei lisää kenenkään hyvinvointia. Paitsi tietysti leluja valmistavan yrityksen.
Labubu-kulutuspsykoosin vauhdittamana kiinalaisen valmistajan liikevaihto kaksinkertaistui viime vuonna. Yhtiön pehmolelujen myynti yli kymmenkertaistui. Kaiken huippuna Kiinan markkinoilla Labubujen vähittäishinta on vain noin kuudesosa länsimaissa myytyjen lelujen hinnoista. Iso osa katteesta tulee siis ylihinnoittelusta muualla maailmassa.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että kiinalainen lelufirma vie somen tyhmentämiä länsimaisia kuluttajia kuin pässejä narussa.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 4.7.2025.
