Liki päivittäin saamme lukea uutisia verkossa tapahtuneiden taloushuijausten uhriksi joutuneista kansalaisista. Kuitenkin useimmat meistä uskovat kykenevänsä välttämään huijatuksi tulemisen.
Osaamme tunnistaa kömpelöt nigerialaiskirjeet sekä Facebookin rakkaushuijarit. Pankkitunnuksia ja salasanojakin on verkossa kalasteltu jo pitkään. On helppo ajatella, että huijatuiksi tulevat vain digiympäristöihin tottumattomat ikäihmiset sekä sosiaalisessa mediassa yötä päivää lymyilevät syyntakeettomat nuoret.
Olemme kuitenkin väärässä. Todellisuudessa huijauksiin lankeavat useimmiten työikäiset ihmiset. Viime vuonna suomalaisilta onnistuttiin huijaamaan verkossa lähes 63 miljoonaa euroa. Huijausten määrä kasvoi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta.
Askeleen edellä
Verkkohuijarit hyödyntävät koko ajan kehittyneempää teknologiaa ja he saattavat esiintyä hyvin uskottavasti pankin tai viranomaisten edustajina. Vuonna 2024 tällaiset huijaukset yli kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna. Kuluttajia huijattiin myös sijoittamaan olemattomiin kohteisiin yli 20 miljoonan euron edestä, mikä oli kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna.
”Ihmisten ahneus saa tarttumaan uskomattomiin tarjouksiin.”
Myös verkko-ostoshuijaukset, kuten olemattomien tai väärennettyjen tuotteiden ja palvelujen myynti tai se, ettei maksettua tuotetta lähetetä lainkaan, ovat lisääntyneet huomattavasti. Vuoden 2024 Black Friday -sesongin aikana luksustuotteiden verkkokaupan huijausten määrä yli kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.
Tunteet pelissä
Verkkohuijauksista on kuitenkin koko ajan enemmän tietoa saatavilla. Saamme pankeilta ja viranomaisilta jatkuvia varoituksia uusista huijausten muodoista. Miksi huijarit silti tuntuvat olevan aina askelen edellä?
Yksi syy on se, että huijarit vetoavat enemmän uhriensa tunteisiin kuin heidän järkeensä. Myös ihmisten ahneus saa tarttumaan uskomattomiin tarjouksiin ja sijoitusmahdollisuuksiin. Lisäksi elämän kiireisyys lisää todennäköisyyttä tulla huijatuksi. Ei ole aikaa tutkia esimerkiksi nettisivujen luotettavuutta.
Olemme tutkimusryhmäni kanssa havainneet, että myös luottavaisuus ja psykologinen alttius suostuttelulle ovat yhteydessä verkko-ostoshuijauksen uhriksi joutumiselle. Huijatuksi tuleminen heikentää etenkin nuorten taloudellista itseluottamusta, mikä voi altistaa uusille huijauksille.
Osa ihmisluontoa
Taloudellinen huijaaminen ei tule koskaan loppumaan, sillä se on olennainen osa ihmisluontoa. Huijaamista on ollut yhtä kauan kuin on ollut kaupankäyntiä. Netin rakkaushuijaritkin ovat vain digiajan versio historian auervaaroista.
Huijaukset ovat siirtyneet verkkoympäristöihin, koska ihmiset viettävät niissä yhä suuremman osan ajastaan. Tekoäly vauhdittaa huijausten kehittymistä yhä taitavammiksi. Toisaalta tekoälyn avulla voidaan myös kehittää menetelmiä huijausten tunnistamiseksi paremmin.
Kuluttajille on tärkeää tuntea omat heikot kohtansa, jotta säästyisi huijauksilta. Ylivoimaisesti paras keino on kuitenkin minimoida sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa vietetty aika ja panostaa todellisiin ihmiskontakteihin.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 7.6.2025.
