Kevään tärkein juhla eli pääsiäinen lähestyy. Useimmille suomalaisille se tarkoittaa keltaisia koristeita, tipuja, pupuja, suklaamunia, narsisseja, rairuohoa, noitia, pajunvitsoja ja pääsiäisruokia.
Suomalainen pääsiäiskulttuuri on rikas, sillä siihen ovat vaikuttaneet sekä idän, lännen että etelän kulttuurit. Osin pääsiäisperinteet juontuvat myös pakanauskonnoista.
Herkuttelu pääsiäisenä liittyy kristinuskossa paaston loppumiseen. Vaikka nykyisin harva enää paastoaa, kaupoille pääsiäinen on vuoden toiseksi suurin ruokajuhla. Suomalaiset syövät pääsiäisenä lampaanlihaa noin puolet koko vuoden kulutuksesta. Punaviiniä juodaan liki kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti. Myös kananmunia kuluu tavallista enemmän.
Erityisesti pääsiäisenä syötäviä ruokia ovat pasha ja mämmi sekä tietysti suklaamunat, joita kuluu pääsiäisenä arviolta viisi miljoonaa kappaletta. Keskivertomarketissa on pääsiäisen aikaan tarjolla 40–50 erilaista suklaamunaa.
Uskonnollista symboliikkaa
Pääsiäisruokiin liittyy vahvaa uskonnollista symboliikka. Lammasruoan juuret ovat juutalaisten pääsiäisateriassa. Kristityille lammas symboloi Uuden Testamentin kuvaamaa Jeesuksen viimeistä ateriaa sekä Jeesuksen uhraamista. ”Jumalan karitsana”.
Mämmiä on syöty Suomessa jo 1200-luvulla. Pääsiäisruokana sitä alettiin nauttia Länsi-Suomessa 1700-luvulla. Ruisjauhoista ja maltaista imellyttämällä haudutettu laatikko on kristittyjen vastine juutalaisten pääsiäisenä syömälle happamattomalle leivälle. Ortodokseille happamatonta leipää edustaa makea kulitsa.
Venäjältä Suomeen tullut pasha juontaa juurensa paastosta. Koska paaston aikana ei juotu maitoa, sitä kertyi varastoihin. Jotta maito säilyisi, se hapatettiin ja käytettiin pääsiäisenä makeaan rahkaherkkuun.
Pääsiäismunat, joita syödään sekä värjättyjen kananmunien muodossa että suklaamunina, symboloivat uuden elämän alkua monissa uskonnoissa ja kulttuureissa. Erityisesti ortodokseille punaiseksi värjätyt munat kuvastavat Kristuksen ylösnousemusta.
Munat on nähty uuden elämän symboleina myös vanhoissa pakanauskonnoissa. Anglosaksit uskoivat kevään ja hedelmällisyyden jumalattaren Ostaran laskeutuvan pääsiäisen aikaan maahan jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia. Ostaran taru on pääsiäispupun hahmon taustalla. Monille lapsille pääsiäisen tärkein anti ovat pääsiäispupun piilottamat suklaamunat.
Uutta elämää symboloivat myös pääsiäisen keltainen väri, narsissit, rairuoho ja tiput. Palmusunnuntain pajunkissat ovat pohjoisen versio palmunlehdistä. Virpovat pikkunoidat yhdistävät länsirannikon trolli- ja idän virpomisperinteen, joiden tarkoituksena on pahojen henkien karkottaminen ja hyvän onnen varmistaminen.
Nykykuluttaja kaipaa elämäänsä merkityksiä
Tavat ja traditiot muuttuvat, mutta välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan syömisen ja muun rituaalikuluttamisen symboliikkaa. Kriisien uuvuttama nykykuluttaja kaipaa elämäänsä merkityksiä. Pääsiäismuna on paljon muutakin kuin käsiä tahraava makeinen, jonka sisällä on krääsää. Jopa mämmin syömiseen voi olla hyvä syy.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 12.4.2025
