Koronan ja Ukrainan sodan aiheuttama talouskriisi alkaa jo helpottaa, mutta talouden kehitys on Suomessa huonompaa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Vaikka kasvun merkkejä on jo ilmassa, kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa.
Yhtenä syynä tilanteeseen on negatiivisuutta ruokkiva talouspuhe mediassa. Etenkin yksittäisten kuluttajien talousahdingolla mässäilevä uutisointi on omiaan heikentämään luottamusta. Kun toisaalta nostetaan näkyvästi esille yksittäisiä huippumenestyjiä ja jopa tulevaisuuden lupauksia, kiihdytetään yhteiskunnan polarisoitumista.
Oli tarinan keskiössä sitten osaton uhri tai huippumenestyjä, mediapuhe on vahvasti yksilöön keskittyvää. Monet näkevät koko nykykulttuurin narsismia ruokkivana järjestelmänä, jossa yksilön kärsimykset ja onnistumiset ovat syrjäyttäneet kollektiivisen toiminnan ja tavoitteet.
Arvoina yksilöllisyys ja kollektiivisuus ovat historiassa vaihdelleet. Toisen maailmansodan aikana keskityttiin hengissä selviämiseen ja heti sodan jälkeen paneuduttiin jälleenrakentamiseen ja talouden parantamiseen. Tällöin vallitsivat materialistiset arvot, mutta oli pakko ajatella koko kansakunnan kollektiivista etua.
Yksilöiden yritteliäisyys on tärkeää, mutta kollektiivinen hyvinvointi täytyy ottaa huomioon.
Kun puute ja kurjuus väistyivät, talous koheni ja ihmiset vaurastuivat, länsimaiset arvot alkoivat muuttua. Muun muassa itsensä toteuttaminen ja yksilönvapaus alettiin kokea tärkeiksi, mutta myös tasa-arvo, elämänlaatu ja ympäristöarvot. Kovat ja konservatiiviset arvot muuttuivat humaanimmiksi ja liberaalimmiksi.
Amerikkalaisen sosiologin Ronald Inglehart’n teorian mukaisesti siirryttiin materialistisesta ajasta postmaterialistiseen aikaan. Taloudellisen ja fyysisen turvallisuuden koheneminen ikään kuin vapautti yksilöt ylevämmille arvoille ja elämäntavoitteille.
Inglehart’n teoria ei ole aukoton, sillä postmaterialismista ei ole tullut pysyvää arvomaailmaa. Sen sijaan materialistiset ja postmaterialistiset arvot ovat vaihdelleet. Jokainen talouskriisi on vähintään väliaikaisesti kasvattanut sekä ihmisten taloudellista ja sosiaalista itsekkyyttä että konservatiivisia arvoja.
Suurin arvomuutos on nähtävissä nykyisessä kiristyneessä maailmantilanteessa, jossa niin kutsuttu rauhan osinko eli sotilaallisten menojen vähentämisestä seurannut taloudellinen ja sosiaalinen hyöty on Euroopassa menetetty.
Useimmissa Euroopan maissa ei hengissä säilymisestä edelleenkään tarvitse kamppailla, vaan ihmisillä on varaa toteuttaa itseään ja elää ihanteidensa mukaisesti. Silti yltiöyksilöllisessä ajassamme esimerkiksi kestävä ja eettinen kuluttaminen ovat ottaneet takapakkia.
Nyt viimeistään olisi syytä tunnistaa yhteisen edun ja ennen kaikkea positiivisen ajattelun ja yhteisöllisyyden voima. Yksilöiden yritteliäisyys on tärkeää, mutta kollektiivinen hyvinvointi täytyy ottaa huomioon.
Uhriutumisen ja synkistelyn, itsekeskeisyyden ja itsekkyyden aikaansaama negatiivinen noidankehä pitää katkaista. Näin luodaan edellytyksiä sekä hyvinvoinnin että talouden kestävälle kasvulle.
Blogin kirjoittaja Terhi-Anna Wilska DigiConsumers-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori. Wilska on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen. Blogi on julkaistu Keskisuomalainen-lehden kolumnina 14.3.2025
