Kirjoittajat: Gintautas Silinskas, Arto K. Ahonen, Terhi-Anna Wilska
School and family environments promote adolescents’ financial confidence: Indirect paths to financial literacy skills in Finnish PISA 2018
Julkaisu: Journal of Consumer Affairs, Volume 57, Issue 1 p. 593-618
First published: 28 January 2023
https://doi.org/10.1111/joca.12513
Abstrakti
Tutkimuksessa tarkasteltiin koulun ja perheiden talouskasvatuksen yhteyksiä nuorten luottamukseen omien raha-asioidensa hoitamiseen (eli kykyihin käyttää erilaisia rahoituspalveluita). Lisäksi tutkittiin, kuinka taloudelliset sosialisaatiotekijät välittyivät talouslukutaitoon epäsuorasti taloudellisen luottamuksen kautta. Myös demografisten tekijöiden (nuorten sukupuoli, luokka-aste, vanhempien koulutus, perheen varallisuus) yhteyksiä taloudelliseen sosialisaatioon, taloudelliseen luottamukseen ja talousosaamiseen selvitettiin.
Käytimme tietoja 4328 suomalaisesta 15-vuotiaasta nuoresta, jotka osallistuivat vuoden 2018 OECD:n kansainväliseen opiskelijoiden arviointiohjelmaan (PISA). Talousosaaminen arvioitiin kognitiivisilla tehtävillä ja taloudellinen sosialisaatio ja luottamus PISA-tutkimuksen taustakyselyillä.
Tulokset osoittivat, että
Talouskasvatus koulussa ennusti positiivisesti nuorten luottamusta talous- ja digitaalisten rahoituspalvelujen käyttöön.
Talouskasvatus kouluissa ja perheissä ennusti opiskelijoiden talousosaamista epäsuorasti digitaalisten talouspalvelujen käyttöön kytkeytyvän luottamuksen kautta.
Yhdeksännellä luokalla olevat oppilaat saivat kahdeksannen luokan oppilaita enemmän talouskasvatusta koulussa ja perheissä, ja varakkaampien perheiden nuoret ja tytöt (vs. pojat) keskustelivat useammin talousasioista vanhempien kanssa kotona.
Pojat käyttivät rahoituspalveluja tyttöjä varmemmin, vaikka talouslukutaidon pisteet eivät eronneet sukupuolen mukaan. Ylemmällä luokalla olevat nuoret olivat varmempia käyttämään rahoituspalveluja ja heidän talousosaamisensa oli alempiluokkalaisia parempi.
Vanhempien koulutus oli yhteydessä nuorten talousosaamiseen, mutta ei korkeampaan taloudelliseen luottamukseen, kun taas perheen varallisuus liittyi nuorten korkeampaan taloudelliseen luottamukseen, mutta ei talousosaamiseen.
Abstract
This study investigates the associations of adolescents’ financial socialization factors—financial education in school and families—with financial confidence (i.e., confidence in using financial and digital financial services). In addition, we examine how financial socialization factors indirectly relate to financial literacy skills through financial confidence and the role of demographic factors (adolescent gender, grade level, parental education, family wealth) on financial socialization, financial confidence, and financial literacy scores.
We used data on the 4328 Finnish 15-year-olds participating in the 2018 Programme for International Student Assessment (PISA). We measured financial literacy by cognitive test items and assessed financial socialization and financial confidence by adolescent questionnaires.
The results showed
That financial education in school positively predicted adolescents’ confidence in using financial and digital financial services.
Financial education at schools and in families indirectly predicted students’ financial literacy through confidence in using digital financial services.
Older adolescents were more exposed to financial education at school and in families, whereas adolescents from wealthier families and girls (vs. boys) were exposed to a more frequent discussion of financial matters with parents at home.
Furthermore, the boys were more confident in using financial services than the girls, although the financial literacy score did not differ by gender; older adolescents were more confident in using financial services and achieved better financial literacy than younger ones.
Finally, higher parental education in the family related to higher financial literacy but not to higher financial confidence, whereas family wealth was related to higher financial confidence but not financial literacy.
***
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSUUTISET 27.2.2023
Koulu opettaa nuorille taloustaitoja – kotikeskustelut vahvistavat luottamusta omaan osaamiseen
Vuoden 2018 PISA-aineistosta tehty uusi tutkimus osoittaa, että talousopetus kouluissa parantaa sekä teini-ikäisten talousosaamista että taloudellista itseluottamusta, kun taas talousasioista puhuminen vanhempien kanssa parantaa vain itseluottamusta. Myös luottamus omiin kykyihin käyttää digitaalisia talouspalveluja edistää talousosaamista. Pojilla oli parempi taloudellinen itseluottamus kuin tytöillä.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen, Koulutuksen tutkimuslaitoksen sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat analysoivat teini-ikäisten talousosaamista ja taloudellista itseluottamusta vuoden 2018 PISA-aineiston perusteella, joka on viimeisin talousosaamista mittaava PISA-aineisto. Tutkimuksessa analysoitiin 4328 suomalaisen 15-vuotiaan koululaisen vastauksia.
Suomalaiset nuoret olivat PISA-tutkimuksessa toiseksi parhaita talousosaajia ja heidän luottamuksensa omiin kykyihinsä talous- ja finanssipalveluiden käyttäjinä oli osallistujamaista paras.
Tutkijat havaitsivat, että koulujen talousopetus edisti teini-ikäisten taloustaitoja sekä myös heidän itseluottamustaan talous- ja finanssipalveluiden käyttämisessä. Sen sijaan talousasioista keskustelu vanhempien kanssa edisti taloudellista itseluottamusta, mutta ei varsinaisesti taloustaitoja.
Tytöt keskustelivat vanhempiensa kanssa talousosaamiseen liittyvistä asioista, kuten kulutus- ja säästämispäätöksistä sekä budjetoinnista enemmän kuin pojat. Pojilla oli kuitenkin tyttöjä parempi luottamus kykyihinsä käyttää talous- ja finanssipalveluja, joihin kuuluvat esimerkiksi rahansiirrot, kortti- tai mobiilimaksaminen ja henkilötietojen suojaaminen maksutapahtumissa.
– Sukupuoliero taloudellisessa itseluottamuksessa on mielenkiintoinen, akatemiatutkija Gintautas Silinskas huomauttaa, varsinkin kun PISA-tutkimuksessa ei löytynyt eroja tyttöjen ja poikien varsinaisissa taloustaidoissa.
Tutkijat havaitsivat myös sosioekonomisia eroja. Varakkaammista perheistä tulevat nuoret keskustelivat vanhempiensa kanssa enemmän talousasioista ja heidän taloudellinen itseluottamuksensa oli parempi kuin vähävaraisemmista perheistä tulevilla nuorilla. Vastaavasti koulutetumpien vanhempien lapsilla oli muita paremmat taloustaidot, vaikka taloudellisessa itseluottamuksessa ei ollut eroja.
Vanhempien tausta ei vaikuta koulun talousopetuksen saatavuuteen
Varallisuus, vanhempien koulutus tai sukupuoli eivät kuitenkaan olleet yhteydessä koulun talousopetuksen saatavuuteen.
– Tämä on hyvä uutinen, sillä se osoittaa, että eri taustoista tulevat nuoret saavat yhtäläisesti talouteen liittyvää opetusta koulussa, PISA-tutkimuksen kansallinen johtaja Arto Ahonen toteaa. Ahosen mukaan PISA-aineistolla tehtävät jatkoanalyysit ovat erityisen tärkeitä. Näin löydetään mahdollisimman paljon tietoa nuorten osaamiseen vaikuttavista taustatekijöistä.
Tutkimus korostaa taloustaitojen opettamisen tärkeyttä jo yläkouluikäisille, jotta nuoret osaisivat mahdollisimman varhain tehdä oikeita taloudellisia päätöksiä ja välttää riskejä. On myös tärkeää, että nuorilla on hyvä luottamus paitsi talous- myös digitaitoihinsa, koska valtaosa taloudellisesta toiminnasta tapahtuu digiympäristöissä.
Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta ja se on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta sekä Suomen Akatemian akatemiatutkijahankkeelta.
Tutkimusjulkaisu:
Silinskas, G., Ahonen, A. K., & Wilska, T.-A. (2023). School and family environments promote adolescents’ financial confidence: Indirect paths to financial literacy skills in Finnish PISA 2018. Journal of Consumer Affairs, Early online. https://doi.org/10.1111/joca.12513
Suomen PISA-talousosaamisraportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-827-4
Lisätietoja:
Gintautas Silinskas, Akatemiatutkija, psykologian laitos, gintautas.j.silinskas@jyu.fi
