Tuore tutkimus osoitti, että erityisesti Suomessa nuoret kärsivät edelleen muita ikäryhmiä enemmän korona-ajan aiheuttamista ongelmista. Vaikka esimerkiksi yksinäisyys ja ongelmallinen verkkokäyttäytyminen vähenivät koronan jälkeen, ne ovat edelleen selvästi yleisimpiä nuorilla.
Tutkijat selvittivät pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien kriisien vaikutusta kansalaisten elämään ja hyvinvointiin Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tehdyn tutkimuksen aineisto kerättiin kesäkuussa 2023 (N=3000) Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, ja tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuoden 2021 pandemia-aikana kerättyyn aineistoon (N=3000) ja raporttiin.
Vastaajilta kysyttiin kriisien vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa, arkeensa, talouteensa, kulutukseensa ja verkkokäyttäytymiseensä. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä koronatoimista ja niiden vaikutuksista.
Nuorten hyvinvointiin enemmän huomiota
Tutkimustulosten mukaan koronarajoituksia pidettiin yleisesti sopivina kaikissa kolmessa maassa. Nuoret vastaajat olivat muita kriittisempiä pandemia-ajan rajoituksia kohtaan, ja he kärsivät myös edelleen muita ikäryhmiä enemmän niiden seurauksista kuten yksinäisyydestä ja eristyneisyydestä. Suomessa pandemian negatiiviset vaikutukset omaan talouteen ja uraan koettiin myös suurimmiksi nuorten keskuudessa.
– On tyypillistä, että nuoret, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa, kokevat yhteiskunnalliset kriisit vakavimmin. Siksi heidän hyvinvointiinsa pitäisi kiinnittää erityistä huolta, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska toteaa.
Pandemian vaikutukset vastaajien talouteen ja kulutukseen olivat suurimmat Iso-Britanniassa. Britit raportoivat suomalaisia ja ruotsalaisia useammin myös pandemian aiheuttamista terveyteen, mielenterveyteen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvistä ongelmista.
Ukrainan sota nosti huolta taloudesta
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama huoli oli Suomessa ja Iso-Britanniassa suurempaa kuin Ruotsissa. Suomessa ja Ruotsissa oltiin paremmin varautuneita yllättäviin tapahtumiin, kuten ruokapulaan ja sähkökatkoihin kuin Britanniassa. Kriisien keskellä suomalaiset luottivat enemmän viranomaisiin kuin ruotsalaiset tai britit.
Ukrainan kriisin aiheuttama huoli omasta taloudesta oli suuri kaikissa maissa, ja talouskriisin koettiin myös vähentäneen omaa kulutusta. Suomalaiset olivat omaan talouteensa tyytymättömämpiä kuin ruotsalaiset tai britit. Huomattavasti useammat britit kuin suomalaiset ja ruotsalaiset raportoivat kulutuksensa palautuneen pandemiaa edeltäneelle tasolle.
– Iso-Britanniassa koronarajoitukset olivat tiukemmat kuin Suomessa ja Ruotsissa, mikä selittää koronan voimakkaampia taloudellisia vaikutuksia siellä. Toisaalta Ukrainan sota ja energiakriisi ovat vaikuttaneet enemmän Suomen ja Ruotsin talouteen ja kansalaisten turvallisuuden kokemukseen, Wilska arvioi.
Vuoteen 2021 verrattuna ongelmallinen verkkokäyttäytyminen, kuten ongelmapelaaminen oli vähentynyt, samoin yksinäisyys ja terveys- ja mielenterveysongelmat. Sen sijaan yhteiskunnallisiin ongelmiin liittyvä huoli oli kasvanut kaikissa vertailumaissa.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama DigiConsumers-hanketta, joka on saanut myös Suomen Akatemian COVID-19 lisärahoitusta.
Tutkimusjulkaisu: Nuckols, J., Wilska, T.-A., Sirola, A. (2024). A year after COVID-19 in three countries: The impact of the war in Ukraine and economic crisis on everyday life and wellbeing in Finland, Sweden, and the UK. YFI julkaisuja.19. Jyväskylän yliopisto. URN:ISBN:978-951-39-9939-1
Lisätietoja: Professori Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040-8054201
Avainsanat: digiconsumers-hanke, pandemian vaikutukset, nuorten terveys- ja talous
