Vaahtoniemi, Saara
väitöskirja
Money, Merits and Gender : Essays on wage differentials
Academic Dissertation
https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/14519
Abstrakti
Rahoitusalan työntekijöille maksetaan noin 20 prosenttia korkeampaa palkkaa kuin samankaltaisille työntekijöille muilla palvelualoilla. Tämä rahoitusalan palkkapreemio on suurempi miehille, ja sukupuolten välinen ero palkkapreemiossa kasvaa sitä suuremmaksi, mitä korkeammassa kohdassa palkkajakaumaa katsomme eroa. Tämä kertoo lasikattoilmiöstä rahoitusalalla.
Naisten osuus johtotason tehtävissä on kasvanut yli ajan. Kirjallisuudessa on osoitettu, että naiset voivat kasvattaa ylennyksen saamisen todennäköisyyttään korkeakoulutuksen kautta. Näytän, että korkeakoulutus tosiaankin kasvattaa tätä todennäköisyyttä, mutta kokonaisuudessaan miesten todennäköisyys ylennyksen saamiseen korkeakoulutuksen osalta on suurempi kuin naisten. Samoin yrityskohtaisen inhimillisen pääoman kartuttamisella on positiivinen vaikutus sekä miesten että naisten todennäköisyyteen saada ylennys, mutta miehille tämä vaikutus on suurempi. Palkankorotukset ylennyksen yhteydessä ovat suurempia miehille.
Palkkaeroja tutkitaan myös eri pankkityyppien välillä. Voittoja maksimoivissa liikepankeissa maksetaan korkeampaa palkkaa kuin sidosryhmäpankeissa, kuten osuus- ja säästöpankeissa. Toisaalta palkkahajonta on pienempää sidosryhmäpankeissa.
Avainsanat: Palkkaerot, rahoitusalan palkkapreemio, sukupuolten valinen palkkaero
Abstract
Workers in finance are paid about 20 percent higher wages than similar workers in other fields. This finance wage premium is larger for men than it is for women, and the gender difference in this premium becomes greater towards the top end of the wage distribution, indicative of a glass ceiling effect in finance.
The share of women managers in finance has increased over time. The literature has shown that women can increase their probability of promotion through higher education. I show that indeed higher education increases the probability of promotion of women, however, the effect of higher education on the probability of promotion is larger for men than it is for women. Similarly, I show that firm specific human capital has a larger effect on men’s promotion probability than women’s. I show that wage increases upon promotion are smaller for women than they are for men.
Wage differentials between workers in banks with different ownership structures are studied. I show that workers in profit-maximizing shareholder banks are paid more than workers in stakeholder banks, such as cooperative or savings banks. Wage dispersion on the other hand is lower in stakeholder banks.
Keywords: Wage differentials, finance wage premium, gender wage gap
***
Naisjohtajien määrän hyvä kehitys rahoitusalalla ei näy ansioissa – miesjohtajilla selvästi tuhdimpi tilipussi
Naisten osuus rahoitusalan johtotehtävissä on kasvanut merkittävästi, mutta johtotason naisten ansiot alalla eivät yllä miesten vastaavaan, käy ilmi Saara Vaahtoniemen taloustieteen väitöstutkimuksesta.
Yhdeksänkymmentäluvun alussa vain noin 15 prosenttia rahoitusalan johtopesteistä oli naisten hallussa, kun taas 2010-luvulla naisten osuus johtajista on noussut jo lähes 50 prosenttiin. Ansiot eivät kuitenkaan ole kivunneet miesjohtajien tasolle.
– Naisten ansiot rahoitusalan johtotehtävissä ovat keskimäärin 15 prosenttia matalammat kuin miesten, kertoo Vaasan yliopistossa 30. syyskuuta väittelevä Vaahtoniemi.
Vaahtoniemen mukaan ilmiötä selittää muun muassa se, että miehet ja naiset päätyvät hyvin erityyppisiin johtotehtäviin. Kyseessä on lasikattoilmiö – miesten ja naisten palkkaerot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä korkeamman ansiotason tehtävistä on kyse.
Ammatillinen eriytyminen rahoitusalan palkkatasa-arvon iso haaste
Rahoitusalalla maksetaan keskimäärin 20 prosenttia korkeampia palkkoja kuin muilla palvelualoilla. Vaikka naiset ovat enemmistössä rahoitusalalla, ovat korkeimmat ansiot alan sisällä keskittyneet miehille. Tämä selittyy pitkälti miesten ja naisten koulutustaustojen eroilla, jotka heijastuvat eriytyneinä työtehtävinä rahoitusalan sisällä.
Suurin osa rahoitusalan naisista työskentelee suorittavalla tasolla. Parin viime vuosikymmenen aikana miesten osuus suorittavista työtehtävistä on ollut keskimäärin vain 15 prosenttia.
Miesten ja naisten ammatillinen eriytyminen näkyy myös alan johtotason tehtävissä.
– Rahoitusalan johdossa naiset työskentelevät useammin esimerkiksi markkinointitiimien johtajina, kun taas miehiä työskentelee useammin sijoitustiimien johtajina, joilla ansiotaso on huomattavasti korkeampi kuin markkinoinnissa, sanoo Vaahtoniemi.
Korkeakoulutus heijastuu myönteisesti todennäköisyyteen edetä johtotehtäviin sekä miehillä että naisilla. Naiset siirtyvät useammin tehtävistä toiseen samalla tasolla, kun taas miehillä on enemmän ylennyksiä erityisesti johtotehtäviin. Miehet ovat yliedustettuna suorittavalta tasolta esimiestehtäviin johtavissa ylennyksissä, sillä heidän suhteellinen osuutensa suorittavan tason tehtävistä on pieni.
Epätasa-arvo näkyy myös palkankorotuksissa. Naisten palkankorotukset ylennysten ja tehtävävaihdosten yhteydessä ovat pienempiä kuin miehillä.
Liikepankit maksavat korkeampia palkkoja kuin osuus- ja säästöpankit
Vaahtoniemen väitöstutkimuksesta selviää palkkaeroja myös eri pankkityyppien välillä. Voittoa maksimoivat liikepankit maksavat korkeampia palkkoja työntekijöilleen kuin osuus- ja säästöpankit. Toisaalta osuus- ja säästöpankeissa työntekijöiden väliset palkkaerot ovat pienempiä. Liikepankeissa bonuksia maksetaan useimmin johtotason työntekijöille, kun taas osuus- ja säästöpankeissa bonukset jakautuvat tasaisemmin niin johto-, esimies- kuin suorittavankin tason työntekijöille.
– Bonusten jakautuminen eri tavalla eri pankkityypeissä oli yllättävää, sillä pankit toimivat hyvin samanlaisessa markkinaympäristössä. Ilmiö saattaakin johtua eroista pankkien yrityskulttuureissa, sanoo Vaahtoniemi.
Vaahtoniemi on käyttänyt tutkimusaineistonaan Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-aineistoa vuosilta 1990–2014.
Väitöskirja
Vaahtoniemi, Saara (2022) Money, Merits and Gender: Essays on wage differentials. Acta Wasaensia 490. Väitöskirja. Vaasan yliopisto
Julkaisun pdf: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-031-3