Tutkimus osoitti, että suomalaisen aikuisväestön talousosaaminen on keskimäärin tarkasteltuna kohtuullisella tasolla. Yksityiskohtaisempi tarkastelu talousosaaminen eri osa-alueilla ja väestöryhmittäin paljastaa kuitenkin ongelmakohtia. Tutkimuksesta saadut tulokset antavat hyviä syötteitä talousosaamisen edistämiseen ja erityisesti siihen, mihin edistämistoimia tulee ensisijaisesti kohdentaa talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamisessa.
Talousopetus sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin, mutta aikuisten tavoittaminen on hankalaa. Aikuisille suunnattua systemaattista talousopetusta ei ole tällä hetkellä olemassa. Monessa yhteydessä on tullut esille aikuisten tarve talousopetukselle, joka olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi työnantajien tai terveydenhuollon toimesta. Talousosaamista tulee päivittää muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä.
Kirjoittajat: Panu Kalmi, Saara Vaahtoniemi, Anu Raijas, Mette Ranta, Olli-Pekka Ruuskanen ja Gökhan Buturak
Kansantaloudellinen aikakauskirja
Vol 119 Nro 3 (2023)
https://journal.fi/kak/article/view/135993/85713
Miesten ja naisten välillä on eroja
Talousosaamisen eri osa-alueista löytyy selkeitä säännönmukaisuuksia. Miesten ja naisten välillä on päinvastaisia eroja sekä tietämyksessä, käyttäytymisessä, asenteissa että osaamisessa. Miesten tietämys on korkeampaa kuin naisten, mutta käyttäytymisen ja asenteiden osalta naiset saavat kuitenkin korkeampia pisteitä. Korkeammat pistemäärät kertovat konservatiivisemmasta käyttäytymisestä ja asenteista. Talousosaamisen yhteispisteissä tämän vuoksi tulokset ovat kuitenkin melko tasaiset. Nämä tulokset ovat hyvin samankaltaiset myös digitaalisen talousosaamisen suhteen.
Nuorilla aikuisilla matalin taloustietämys
Koulutus on säännönmukaisesti yhteydessä korkeampaan talousosaamiseen. Tämä pätee kaikkiin talousosaamisen mittareihin. Nuorilla aikuisilla on yleensä matalin taloustietämys ja usein myös muut talousosaamisen osa-alueet ovat heikompia. Joillain talouskäyttäytymisen osa-alueilla nuorilla aikuisilla on kuitenkin muita parempi talouskäyttäytyminen. Konservatiivinen käyttäytyminen voi johtua nuorten aikuisten muita pienemmistä tuloista. Taloudellisissa asenteissa vanhemmat ihmiset ovat selvästi varovaisempia ja vähemmän impulsiivisia kuin nuoret. Yrittäjät saavat talouskäyttäytymisestä selvästi korkeammat pisteet kuin muut.
Vakuutusosaaminen suhteellisen vahvaa
Vakuutusosaaminen oli suhteellisen vahvaa ja saavutti huippunsa yli 60-vuotiaiden ikäluokassa. Käsitys omasta vakuutusosaamisesta oli vahvempaa kuin osoitettu tietämys. Tutkimustulokset talousosaamisen vaihtelusta olivat hyvin pitkälle samansuuntaisia kuin muissa maissa tehdyt tutkimukset (Lusardi ja Mitchell 2014; OECD 2020).
Tutkimusta julkisen päätöksenteon tueksi
OECD/INFE:n tapa laskea talousosaamisen pisteet on varsin suoraviivainen. Pisteet vain lasketaan yhteen, ja kaikki alakohdat ovat samanarvoisia. Erityisesti käyttäytymisen ja asenteiden suhteen tehdään paljon tulkintaa sitä, mikä on toivottavaa käyttäytymistä. Muitakin mahdollisuuksia olisi, kuten kysymysten painottaminen esim. pääkomponenttianalyysilla tai Raschin mallia hyödyntäen. Myös tästä on oma kirjallisuutensa (esim. Ranyard ym. 2020).
OECD/INFE:n mittariston ensisijainen käyttötarkoitus on toimia julkisen päätöksenteon tukena pikemminkin kuin akateemisen tutkimuksen lähteenä, joten laskennallinen yksinkertaisuus on ollut sen tavoitteena. Koska oma aineistonkeruumme liittyi kiinteästi OECD/INFE:n toimeksiantoon, olemme tässä raportoineet talousosaamisen tunnusluvut sen metodologian mukaisesti. Jatkotutkimuksessamme hyödynnämme muitakin mahdollisuuksia.
Talousopetusta suunnattava aikuisväestölle
Koko väestön talousosaamista tulee tutkia säännöllisesti. Näin voidaan todentaa talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamisen vaikuttavuus sekä olla ajan tasalla talousosaamisen kehittymisestä eri väestöryhmissä. Tutkimuksen tulokset tulee jakaa kaikkien talousosaamistyötä tekevien toimijoiden kesken, jotta he osaisivat suunnata toimiaan sisällöllisesti oikein ja relevantteihin kohderyhmiin. Suomessa olisi nyt suunnattava talousopetusta aikuisväestöön, jotta olemme vuoteen 2030 mennessä maailman parhaita talousosaajia.
