Suomalaisten nuorten talousosaaminen on hyvällä tasolla. Oikeusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan nuorten naisten talousosaaminen on parempaa kuin miesten, mutta miesten taloudellinen toiminta on tuottoisampaa.
15−29-vuotiaiden suomalaisten nuorten taloudellista tietämystä sekä talouteen liittyviä asenteita ja käyttäytymistä on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa. Tulosten mukaan nuorten talousosaaminen on hyvällä tasolla. Inflaatioon, sijoittamiseen ja korkoihin liittyvät peruskysymykset ymmärrettiin kyselyssä yllättävänkin hyvin.
Nuorten naisten talousosaaminen on kyselyn perusteella hieman parempi kuin nuorten miesten. Alle 18-vuotiailla sukupuolieroja ei juurikaan havaittu, mutta 18−29-vuotiaiden keskuudessa naisten talousosaaminen, taloudellinen käyttäytymisen ja taloudelliset asenteet ovat paremmat kuin miesten.
Miehet ottavat enemmän taloudellisia riskejä ja kokevat myös epäonnistumisia erityisesti digitaalisissa ympäristöissä, joissa naiset toimivat varovaisemmin. Nuoret miehet kokevat taloudenhallintansa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin nuoret naiset. Miehet säästävät ja sijoittavat rahaa huomattavasti naisia enemmän. Erityisesti arvopaperi- ja rahastosäästämisessä erot ovat isot. Miehet myös asuntosäästävät enemmän.
Ikä vaikutti tutkimuksessa nuorten talousosaamisen vähän. Teini-ikäisten ja nuorten aikuisten talousosaaminen on melko samalla tasolla, joskin korkeampi koulutus on yhteydessä hieman parempaan talousosaamiseen. Vastaajien vanhempien koulutustasolla on selkeä yhteys talousosaamiseen: korkeasti koulutettujen vanhempien jälkeläisten talousosaaminen oli parempi kuin matalasti koulutettujen.
Kysely on laadittu OECD:n talousopetuksen verkoston luoman mallin mukaan
Oikeusministeriö teetti tutkimuksen aikuisten talousosaamisesta vuonna 2023, ja vuonna 2024 talousosaamisen aineisto kerättiin nuorilta. Nuorten tutkimuksen toteutti Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama DigiConsumers-tutkimusryhmä Jyväskylän yliopistosta. Aineisto kerättiin keväällä 2024 paneeliaineistoa ja puhelinhaastatteluja hyödyntäen (N=1 578).
Kysely on laadittu soveltuvin osin OECD:n talousopetuksen verkoston eli International Network on Financial Educationin (INFE) luoman mallin mukaan. Taloudellista tietämystä mitattiin kysymällä muun muassa inflaatiosta, korkotasosta ja taloudellisen riskin hajauttamisesta. Taloudellista käyttäytymistä ja hyvinvointia mitattiin kysymällä talouden hallinnasta, ostamisesta, maksamisesta ja velkaantumisesta.
Tutkimus on osa talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista
Talousosaamisen kansallisen strategian visio on, että suomalaisten talousosaaminen on vuoteen 2030 mennessä maailman parasta. Jotta tämä voidaan todentaa, edellyttää se eri-ikäisten kansalaisten talousosaamisen säännöllistä mittaamista. Tutkimustulosten avulla talousosaamisen strategian toimintaa voidaan kohdentaa oikein.
Nuorten kohdalla talousosaaminen on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, mutta nuorten väliset erot koulutuksessa ja kotitaustassa vaativat talousopetuksen tehostamista. On myös tärkeää parantaa tyttöjen ja nuorten naisten taloudellista itsetuntoa ja vahvistaa heidän taloudellista toimijuuttaan. Nuorten miesten taloudelliseen osaamiseen ja riskinhallintaan erityisesti digitaalisissa ympäristöissä tulee kiinnittää enemmän huomiota.
Tulokset julkaistaan raporttina valtioneuvoston julkaisusarjassa syksyllä 2024 sekä 2-3 tieteellisenä artikkelina vuonna 2025.
Tutustu tutkimuksen kalvoihin OM-esitys Wilska_Nyrhinen020924
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Mette Ranta, oikeusministeriö, p. 0295 150 201, etunimi.sukunimi@gov.fi
professori Terhi-Anna Wilska, DigiConsumers-hankkeen johtaja p. 050 3049159
terhi-anna.wilska@jyu.fi
tutkijatohtori Jussi Nyrhinen, p. 040 8054459 jussi.nyrhinen@jyu.fi.
