Suomi tähtää digitalisaation edelläkävijäksi, mutta tutkimukset osoittavat että digitaidot eivät ole itsestäänselvyys edes nuorilla. Tavoitteeseen pääsy edellyttää, että panostamme nuorten digiosallisuuden parantamiseen lähivuosina.
Digitaidot ovat uusi kansalaistaito ja opettajien valmiuksia opettaa niitä pitää vahvistaa
Talousopetus kouluissa parantaa sekä teini-ikäisten talousosaamista että taloudellista itseluottamusta.
Suomi haluaa olla johtava digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraamissa vuoteen 2027 ulottuvissa linjauksissa tavoitteena on, että digitalisaatio tukee yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Huolestuttava onkin opetushallituksen havainto, jonka mukaan lasten ja nuorten digitaalisissa taidoissa on suuria eroja.
Lasten ja nuorten digitaalisissa taidoissa on suuria eroja
Vuoden 2018 PISA-aineistosta tehty tutkimuksemme osoittaa, että talousopetus kouluissa parantaa sekä teini-ikäisten talousosaamista että taloudellista itseluottamusta. Talousasioista puhuminen vanhempien kanssa parantaa taas vain itseluottamusta. Luottamus omiin kykyihin käyttää digitaalisia talouspalveluja edistää talousosaamista. Tutkimus osoitti, että pojilla oli tyttöjä parempi taloudellinen itseluottamus.
Tulevilla opettajilla on heikko itseluottamus digitaitojen opettamiseen
Henkilöstön pedagogista ja digitaalista osaamista kehitetään, todetaan kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjauksissa. Olemme tutkineet tulevien opettajien valmiuksia opettaa opetussuunnitelman mukaisia laaja-alaisia taitoja. Sen mukaan opettajaopiskelijat osoittivat suurta kiinnostusta kaikkia laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden opettamista kohtaan, mutta ilmoittivat heikointa itseluottamusta ja korkeinta vaivannäön tasoa ICT-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetuksessa.
Tutkimuksemme osoittavat myös, että taloudellisilla vaikeuksilla ja koetulla taloudellisella paineella on hyvinvointivaikutuksia nuoren elämässä vuosia eteenpäin.
Taloudellinen ahdinko koettelee mielenterveyttä. Sen sijaan sitä suojaavat luottamus omaan toimeentuloon, hyvä talousosaaminen ja se, että pystyy hoitamaan raha-asioitaan vastuullisesti.
Teini-ikäisten nuorten kulutusasenteita tutkiessamme havaitsimme, että somevaikuttajien seuraamisella oli vahva yhteys materialistisiin kulutusasenteisiin, mutta ei säästäväisyyteen eikä vastuullisuuteen. Tämä on merkittävää, sillä algoritmein kohdennettu mainonta digialustoilla kohdentuu erityisesti nuoriin.
Suomi haluaa olla vuonna 2030 kärkimaa Euroopassa kansalaiste digitaalisissa perustaidoissa. Samoin Kansallisessa talousosaamisen strategiassa Suomen tavoite on olla vuonna 2030 maailman paras talousosaamismaa. Tavoitteet eivät ole ristiriidassa, vaan ne tukevat toisiaan.
Suosituksemme:
1. Digitaidot ovat kansalaistaito. Lapsia ja nuoria tulee opettaa kehittämään digitaitojaan ja säätelemään laitteiden käyttöä eri tilanteissa.
2. Nykyisille ja tuleville opettajille tulee tarjota riittävä koulutus, tuki ja työkalut digi-, kulutus- ja taloustaitojen opettamisessa.
Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) -ohjelman White Paper (6/2023)
https://digiconsumers.fi/assets/uploads/2023/06/CULT_WP_A4_FINAL.pdf
White Paperin toimitus: Minna Lammi (Anglia Ruskin University), Piia Silvennoinen (Laurea-ammattikorkeakoulu), Maria Ruuska (Kaskas), Eija Seppänen (NYT), Sanna Spišák (Turun yliopisto), Natalia Särmäkari (Turun yliopisto) & Lotta Virtanen (THL)
