Suomalaisten aikuisten talousosaamisessa on parantamisen varaa. Erityisesti 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten digitaaliset taloustaidot kaipaavat kohentamista. Muihin ikäryhmiin – jopa yli 70-vuotiaiden ikäryhmään verrattuna – nuorten aikuisten digitaalinen talousosaaminen on heikointa kaikilla kolmella mittarilla: digitaalisessa taloustietämyksessä, digitaalisessa talouskäyttäytymisessä sekä asenteissa digitaalista talousosaamista kohtaan. Osaamattomuus yhdistettynä nuorille tyypilliseen impulsiivisuuteen altistaa nuoret aikuiset digimaailman väärinkäytöksille.
Ratkaisukortti ratkaisujatieteesta.fi-sivustolla
RATKAISUNÄKÖKULMAT:
Digi- ja taloustaidot ovat välttämättömiä kansalaistaitoja arjessa selviytymiseen. Niitä tulee opettaa koulussa. Työelämässä tarvittavien digi- ja taloustaitojen ylläpito ja kehittäminen on työnantajan ja työntekijän itsensä vastuulla. Työelämä- ja ammattijärjestöt voivat tukea työikäisten kansalaisten digitaalisen talousosaamisen ylläpitoa ja vahvistamista.
Lapsia ja nuoria tulee opettaa kehittämään digitaitojaan ja säätelemään laitteiden käyttöä eri tilanteissa. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan teknologian käyttöä, ja 3–6-vuotiaillekin hyvin rajoitetusti. Alakoulussa aloitetaan vähitellen digilaitteiden ja tietokoneiden käyttö. Kännykän säätelyn olisi hyvä olla nuorella hallinnassa ennen teini-ikää, jolloin itsesäätely ainakin hetkellisesti usein romahtaa.
Pelit soveltuvat hyvin talousopetukseen, ja niiden käytöllä voidaan saavuttaa lukuisia oppimista tukevia asioita. Erityisen hyvin pelit sopivat formaaleihin oppimistilanteisiin. Esimerkiksi kouluissa tai yliopisto-opetuksessa pelit tuovat mukavaa vaihtelua. Pelien avulla voidaan sekä perehdyttää erilaisiin tosielämässä syntyviin tilanteisiin että kerrata jo aikaisemmin käsiteltyjä asioita. Pelit edesauttavat syväoppimista, jossa asioita voidaan soveltaa laajemmin ja uusiin yhteyksiin.
Oman talouden hallinta tulee ajankohtaiseksi viimeistään, kun nuori itsenäistyy ja muuttaa omaan kotiin, perustaa perheen tai ryhtyy yrittäjäksi. Pankit ovat tukeneet siirtymävaihetta järjestämällä raha- ja taloustaitojen oppimiseen verkkokoulutusta, tekemällä järjestöyhteistyötä sekä tukemalla opettajakoulutusta. Näitä hyviä käytäntöjä tulee jatkaa ja laajentaa edelleen. Pankki voisi myös tarjota uudelle yrittäjälle taloustaitovalmennusta ja KELA liittää äitiyspakkaukseen taloudenhallinnan perusteet uudelle perheelle.
Miehet tarvitsevat taloudelliseen käyttäytymiseensä hillintää, naiset rohkaisua. Koska varusmiespalvelu koskettaa huomattavaa osaa nuoria aikuisia, ja erityisesti nuoria miehiä, peruskoulutuksessa voisi olla jakso, jossa käsitellään talousosaamista. Nuorille naisille on tärkeää korostaa taloudellisen turvan merkitystä omalle elämälle ja myös turvalliselle tulevaisuudelle. Medialla on tärkeä tehtävä puhua ja kirjoittaa rahasta ja omasta taloudesta sekä tuoda esille nuoria naisia säästäjinä ja sijoittajina.
Koska taloustaidot tukevat hyvinvointia ja koulutus on säännönmukaisesti yhteydessä korkeampaan talousosaamiseen, nuorille aikuisille tulee järjestää oman talouden hallintaa tukevia matalan kynnyksen palveluja (kuten Vamos-toiminta ja talousneuvolat) kaikkiin kuntiin. Samoin ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä talous- ja yrittäjyysopetusta.
Lue lisää:
Suuri osa alle 30-vuotiaista joutuu tekemään taloudellisesti merkittäviä päätöksiä, jolloin heikolla taloustietämyksellä tehdyillä päätöksillä voi olla kauaskantoisia ikäviä seurauksia. Samoin digimaailmassa tehtävät nopeat päätökset ovat riski impulsiivisille ja heikolla talousosaamisella varustetuille nuorille aikuisille.
Vaasan yliopiston ja Pellervon taloustutkimus PTT:n kysely on toteutettu OECD:n talousopetuksen verkoston (INFE) luoman mallin mukaan kansainvälistä vertailua varten. Mallissa talousosaaminen koostuu taloudellisesta tietämyksestä, taloudellisesta käyttäytymisestä sekä taloudellisista asenteista. Uutena alueena on digitaalinen talousosaaminen, joka myös jakaantuu taloudelliseen tietämykseen, käyttäytymiseen ja asenteisiin (Kalmi ym. 2023). Digitaalinen talousosaaminen pitää sisällään esimerkiksi erilaiset maksamisen tavat verkossa, sivustojen turvallisuuden tarkistamisen sekä omista salasanoista ja pankkitunnuksista huolehtimisen (Koskelainen ym., 2023).
Suomessa nuoret itsenäistyvät ja muuttavat pois lapsuudenkodistaan kansainvälisesti verrattuna varhain, jolloin heikko talousosaaminen voi tehdä itsenäistyvistä nuorista aikuisista helposti haavoittuvia.
Nuorten siirtyminen taloudelliseen itsenäisyyteen ei myöskään usein ole ”on/off” siirtyminen lapsuudenkodista itsenäiseen elämään ja taloudelliseen itsenäisyyteen. Nuoret voivat olla emotionaalisesti ja taloudellisesti sidoksissa vanhempiinsa pitkään. Vanhemmat voivat tukea lapsiaan taloudellisesti monin tavoin ja monilla tasoilla, myös välillisesti. Tämä voi usein auttaa nuoria aikuisia tulemaan taloudellisesti itsenäisiksi ja pääsemään hyvään alkuun. Taloudellisen tuen lisääminen voi kuitenkin myös tehdä siirtymisestä vaativamman. Myös siinä, miten perheet voivat tukea lapsiaan taloudellisesti ja opettaa tarvittavat taloustaidot, on suuria vaihteluita. Vanhemmilta voi yksinkertaisesti puuttua tarvittavia taitoja opettaa omille lapsilleen taloushallintoa ja siksi nuoret aikuiset voivat tuntea olonsa epävarmaksi oman taloutensa hoitamisessa (Ranta 2022).
Digitaidot eivät ole itsestäänselvyys edes nuorilla. Näin ajatus, että nuorimmille digitaalinen talousosaaminen olisi jotenkin luonnollista ja helppoa, on väärä. Kysyttäessä riskin hajauttamisesta, inflaatiosta ja korkotasosta, 18–29-vuotiaiden tietämys on selvästi muita ikäryhmiä heikompaa (Koskelainen ym. 2023; Kalmi ym. 2023).
Nuoret aikuiset ovat taloudellisissa asenteissa muita ikäryhmiä impulsiivisempia, ja harkitsevaisuus kasvaa iän myötä (Kalmi ym. 2023). 18–29-vuotiaiden älypuhelinten käyttöä selvittäneessä tutkimuksessamme havaitsimme, että älylaitteiden säätelyn ongelmat ovat yhteydessä pakonomaiseen tai impulsiiviseen ostoskäyttäytymiseen ja sitä kautta myös velkaantumiseen (Nyrhinen ym. 2023).
Yksi potentiaalisesti haitallinen, joskin toisaalta välillä myös hyödyllinen digitaalinen toiminto, on kohdennettu markkinointi, joka hyödyntää henkilön jättämää digitaalista jalanjälkeä. Pahimmillaan kuluttajat voivat joutua erilaisten digitaalisten huijausten kohteeksi (Kalmi ym. 2023). Myös algoritmit ja sosiaalinen paine voivat voimistaa älylaitteiden säätelyn ongelmia (Nyrhinen ym., 2023). Algoritmien ymmärtäminen on keskeinen digitaito.
Nopeat digitaalisessa ympäristössä tehtävät päätökset hyödyntävät kuluttajien psykologisia heikkouksia ja kognitiivisia vinoumia. Taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olet henkilöt voivat joutua hyväksikäytetyiksi (Kalmi ym. 2023).
Pelit soveltuvat hyvin talousopetukseen. Tutkimuksemme mukaan yläkouluissa, joissa käytettiin pelillistä oppimista hyväksi yhteiskuntaopin taloustiedon kurssilla, oppimistulokset olivat parempia kuin niissä, joissa sitä ei käytetty (Kalmi ja Rahko, 2022).
Pelejä on myös runsaasti erilaisia. Vaikka pelaamisesta puhuminen vie ajatukset helposti digitaalisiin peleihin, edelleenkin lauta-, kortti- ja roolipelejä käytetään runsaasti niin pelaamisessa yleensä kuin opetuspeleinä. Pelien avulla voidaan saavuttaa lukuisia oppimista tukevia asioita, kuten kiinnostuksen herättämistä, oppimista toistojen kautta, mutta myös syväoppimista (Kalmi ym., 2020; Kalmi ja Rahko, 2022).
Miesten ja naisten talousosaamisessa on eroja. Miehet tietävät naisia enemmän taloudesta, mutta naisten käyttäytyminen ja asenteet ovat harkitsevaisempia (Kalmi ym. 2023).
Nuorten miesten impulsiivisuus näkyy myös alttiudessa rahapeliongelmille, jotka alkavat usein kehittyä jo nuoruusiässä ja seuraukset voivat olla hyvinkin pitkäkestoisia). Sosiaalinen tuki voi pahentaa rahapeliongelmaa, jos tuki perustuu liialliseen rahapelaamisen ihannointiin, kuten monissa verkon rahapeliyhteisöissä tapahtuu. Lisäksi ongelmia usein salaillaan läheisiltä, eikä lähipiiriltä saatu tuki tällöin välttämättä ulotu peliongelmiin (Sirola ym. 2023).
Rahapeleihin liittyvän tutkimuksemme löydöksissä korostuivat psykososiaaliset riskitekijät, kuten yksinäisyys. Rahapeliongelmat alkavat usein kehittyä jo nuoruusiässä, ja nuoret aikuiset olivat myös tämän tutkimuksen perusteella kaikkein alttiimpia rahapeliongelmille. Rahapeliongelmat kasaantuvat usein pienelle joukolle, ja pandemia on lisännyt ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla aikuisilla. Rahapeliongelmien seuraukset ovat pitkäkestoiset taloushuolet (Sirola ym. 2023).
Taloushuolet taas ennustavat nuorten aikuisten hyvinvointia vuosia eteenpäin. Tutkimuksessamme taloudellisen paineen vaikutukset 23–25-vuotiailla näkyivät hyvinvoinnissa 28-vuotiaana (Ranta ym. 2020).
Toimeentulo-ongelmat heijastuvat usein henkiseen jaksamiseen ja voivat aiheuttaa syrjäytymistä. Tuore kyselytutkimus osoittaa erityisesti nuorten olevan huolissaan koronapandemian vaikutuksista taloudellisen toimeentulon lisäksi myös henkiseen hyvinvointiinsa. Huonovointisimpia olivat ne nuoret, jotka tulivat mielestään taloudellisesti huonosti toimeen ja joilla oli jo haasteita henkisessä jaksamisessa. Jos nuorella on kunnon turvaverkot, tulevaisuus huoletti vähemmän (Wilska ym. 2020).
Taloustaidot tukevat hyvinvointia (Ranta ym. 2020) ja koulutus on säännönmukaisesti yhteydessä korkeampaan talousosaamiseen (Kalmi ym. 2023). Tämä tarkoittaa, että matalamman koulutustason nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat erityistä tukea ja opastusta talousosaamiseensa.
Linkit politiikkasuosituksiin:
Diginatiiveja ei ole
https://digiconsumers.fi/assets/uploads/2023/06/CULT_WP_A4_FINAL.pdf
Tulevaisuuden kunta satsaa tämän päivän lapsiin ja nuoriin
https://digiconsumers.fi/politiikkasuositus-kuntavaaleihin-2021-tulevaisuuden-kunta-satsaa-taman-paivan-lapsiin-ja-nuoriin/
Talousosaaminen ja digitaidot pitää saada vahvemmin esiin koulujen opetussuunnitelmiin
https://digiconsumers.fi/assets/uploads/2020/11/Digiconsumers_politiikkasuositus_web_03112020
Lähteet:
Panu Kalmi, Sanna Eronen ja Minna-Maarit Jaskari. Pelillisyys opetuksessa kiinnostaa: kokemuksia Vaasan yliopistosta. Yliopistopedagogiikka, 1/2020. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2020/10/27/pelillisyys-opetuksessa/
Panu Kalmi ja Jaana Rahko. The Effects of Game-Based Financial Education: New Survey Evidence from Lower Secondary School Students in Finland. Journal of Economic Education, 53(2): 109-125, 2022. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00220485.2022.2038320
Panu Kalmi, Saara Vaahtoniemi, Anu Raijas, Mette Ranta, Olli-Pekka Ruuskanen ja Gökhan Buturak. Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 119. vsk. –3/2023, 284–305. https://journal.fi/kak/article/view/135993/85713
Tiina Koskelainen, Panu Kalmi, Eusebio Scornavacca ja Tero Vartiainen. Financial Literacy in the Digital Age: A Research Agenda. Journal of Consumer Affairs, 57(1): 507-528. https://doi.org/10.1111/joca.12510
Nyrhinen, J., Lonka, K., Sirola, A., Ranta, M., & Wilska, T.-A. (2023). Young adults’ online shopping addiction: The role of self-regulation and smartphone use. International Journal of Consumer Studies, 47, 1871-1884. https://doi.org/10.1111/ijcs.12961
Mette Ranta. Young people’s financial capability Taking care of your finances is taking care of yourself. Youth Partnership between the European Commission and the Council of Europe in the field of Youth, July 2022. https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/136289168/Perspectives+Ranta+17-10.pdf/873a5c7c-0250-f0f0-cbad-b0e6f2a0b633
Ranta, M. (2022) Young people’s financial capability Taking care of your finances is taking care of yourself. Youth Partnership between the European Commission and the Council of Europe in the field of Youth, . https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/136289168/Perspectives+Ranta+17-10.pdf/873a5c7c-0250-f0f0-cbad-b0e6f2a0b633
Ranta, M., Punamäki, R-L., Chow, A. & Salmela-Aro, K. (2020). The Economic Stress Model in Emerging Adulthood: The Role of Social Relationships and Financial Capability. Emerging adulthood, 8(6), 496–508. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/2167696819893574
Gintautas Silinskas, Arto K. Ahonen, Terhi-Anna Wilska (2023) School and family environments promote adolescents’ financial confidence: Indirect paths to financial literacy skills in Finnish PISA 2018. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/joca.12513
Anu Sirola, Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska (2023) Psychosocial perspective on problem gambling: The role of social relationships, resilience, and COVID-19 worry. Journal of Gambling Studies. https://link.springer.com/article/10.1007/s10899-022-10185-9
Wilska Terhi-Anna, Nyrhinen Jussi, Tuominen Jesse, Silinskas Gintautas & Rantala Eero (2020) Kulutus koronan aikaan ja sen jälkeen. Jyväskylän yliopisto. https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/41715203?auxfun=&lang=fi_FI
