Taloudellisen hyvinvoinnin tutkimuksia ilmestyy yhä enemmän taloudellisen epävarmuuden aikana. Tästä huolimatta on olemassa lukuisia erilaisia näkemyksiä taloudellisen hyvinvoinnin käsitteestä ja sen mittaamisesta (Riitsalu & van Raaij, 2022). Yhteistä kuitenkin on subjektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin tärkeys ja sen eri ulottuvuuksien huomioiminen – sekä ikäsidonnainen tarkastelu.
Tässä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin nuorten aikuisten subjektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin mittarin validiteettia ja kansainvälistä soveltuvuutta yhdeksässä maassa: Itävallassa, Kanadassa, Suomessa, Intiassa, Italiassa, Portugalissa, Romaniassa, Sloveniassa ja Turkissa. Nuorten aikuisten ikäryhmälle kohdennetun mittarin luotettavuuden arviointi on tärkeää, sillä tietylle ikäryhmälle soveltuvia taloudellisen hyvinvoinnin mittareita ei ole aiemmin ollut saatavilla.
Sorgente ja Lanz esittivät nuorten aikuisten subjektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin mallin ja The Multidimensional Subjective Financial Well-being Scale (MSFWBS) -mittarin alun perin vuonna 2019. Tässä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin mittarin psykometrisia ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta eri maiden väliseen tarkasteluun 4475 18–29-vuotiaalta nuorelta aikuiselta kerätyn kansainvälisen tutkimusaineiston avulla.
5 ulottuvuutta, 25 kysymystä
Taloudellisen hyvinvoinnin mallin viittä ulottuvuutta mitattiin 25 kysymyksen avulla: nuorten aikuisten taloudelliseen tilanteeseen liittyvää tyytyväisyyttä ja muita tunteita (kuten turvallisuutta, huolia) koskeva yleinen arvio (metakognitiivinen ulottuvuus), käsitys henkilökohtaisista materiaalisten resurssien hallinnan taidoista (käyttäytyminen) ja resurssien riittävyydestä (materialistinen ulottuvuus), oma taloudellinen tilanne ikätovereihin verrattuna (suhteellinen ulottuvuus), sekä tulevaa taloudellista tilannetta koskevat odotukset (ajallinen ulottuvuus).
Kysymyksiin vastattiin 5-portaisella asteikolla (1 = ehdottomasti väärin, 5 = ehdottomasti oikein). Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan henkilökohtaista tulotasoaan, taloudellista riippumattomuutta vanhemmistaan, sekä yleistä elämäntyytyväisyyttä.
Malli tarjoaa mahdollisuuden vertailuun
Tutkimustulokset vahvistivat 5 faktorin mallin soveltuvuuden kansainvälisesti 8 maassa. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että mittari soveltuu hyvin individualistisissa ja taloudellisesti hyvin kehittyneissä yhteiskunnissa käytettäväksi. Nuorten aikuisten subjektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin mittarin avulla voidaan tarkastella maiden välisiä ja ajallisia muutoksia globaalissa taloudellisessa kriisissä. Tämä tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden nuorten aikuisten taloudellisten haasteiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen, sekä auttaa alan toimijoita huomioimaan taloudellisen hyvinvoinnin eri ulottuvuudet interventioiden suunnittelussa.
Useimmissa interventioissa nuorille aikuisille on tarjottu talouden hallinnan taitoja ja taloustietoa (Ambuehl ym., 2014). Tutkimustulokset kuitenkin osoittivat, että tyytyväisyys omaan taloudenhallintaan on vain yksi henkilökohtaisen taloudellisen hyvinvoinnin ulottuvuuksista.
Tarvitaan erilainen malli kehittyvien maiden arviointiin
Alkuperäinen nuorten aikuisten taloudellisen hyvinvoinnin mittari kehitettiin vaihtoehtona yhdysvaltalaisille, opiskelijoiden lainapainotteisille mittareille. Tämä mittari ja teoreettinen malli todennettiin kansainvälisesti kahdeksassa maassa muttei soveltunut intialaiseen aineistoon. Tästä voidaan päätellä, että tarvitaan erilainen taloudellisen hyvinvoinnin malli kollektivistisissa ja kehittyvissä maissa käytettäväksi. Teoreettisia taloudellisen hyvinvoinnin mittareita tulisikin muokata sekä vastaajien elämänvaihe, että elinympäristön kulttuuri ja sosioekonomiset olosuhteet huomioiden.
Tutkimus luettavissa:
Sorgente, A., Atay, B., Aubrey, M. et al. One (Financial Well-Being) Model Fits All? Testing the Multidimensional Subjective Financial Well-Being Scale Across Nine Countries. Journal of Happiness Studies 25, 13 (2024). https://doi.org/10.1007/s10902-024-00708-z
