OP Ryhmän sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen nuorten talousosaamista selvittävä barometritutkimus osoittaa talousosaamisen olevan yleisesti ottaen melko hyvää 15–19-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Tutkimuksessa kuitenkin korostuu, että kaikki nuoret eivät ole samalla viivalla taloutensa rakentamisessa.
– Suomalaisten nuorten hyvä talousosaaminen on vahvasti yhteydessä vastaajien itse arvioimaan hyvään koulumenestykseen, kertoo akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Vanhempien koulutuksella ja vastaajien itsensä arvioimalla lapsuudenkodin varallisuudella on yhteys koulumenestykseen. Näin ollen myös talousosaaminen on yhteydessä kodin koettuun varallisuuteen ja vanhempien koulutukseen, osoittaa tuore Toiveikkaampi tulevaisuus – Nuorten talousosaamisbarometritutkimus.
Nuorten koettu taloudellinen tilanne on tutkimuksen mukaan yhteydessä myös kulutusasenteisiin. Kulutus- ja materiakeskeisyys nuorten asenteissa on hieman tyypillisempää vähävaraisiksi itsensä kokeville nuorille, kun taas ympäristötietoisuus ja säästäväisyys on tyypillisempää niille nuorille, jotka kokevat taloustilanteensa hyväksi ja jotka kertovat vanhempiensa olevan korkeasti koulutettuja.
– Vähävaraisuus saattaa saada nuoret kuvittelemaan, että kulutus ja esimerkiksi brändituotteet tekevät onnellisemmaksi ja auttavat pääsemään haluttuihin sosiaalisiin ryhmiin. Keski- ja hyvätuloisten perheiden nuorille tämä paine ei ole ehkä niin suuri, pohtii Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
– Kaikki nuoret eivät ole samalla viivalla taloutensa rakentamisessa. Siksi on tärkeää saada eri taustoista tulevat nuoret talouskasvatuksen ja -koulutuksen ulottuville sekä kohdentaa taloustaitojen opetus oikein. Tähän tarvitaan kotien, koulujen ja muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä, Terhi-Anna Wilska toteaa.
Valtaosa nuorista ei ole huolissaan omasta taloudenhallinnastaan. Ne nuoret, jotka raportoivat kokevansa huolta, kokevat taloustilanteensa myös usein huonoksi ja he myös keskustelevat huonosta taloustilanteestaan kotona. Tytöt ovat enemmän huolissaan taloudestaan kuin pojat.
Kodeissa talousasioista ei tyypillisesti puhuta päivittäin tai edes viikoittain, vaan pikemminkin kuukausittain. Tutkimuksesta kävi ilmi, että nuoret puhuivat huoltajiensa kanssa eniten omaan ja perheen rahankäyttöön liittyvistä asioista.
Yli neljäsosa nuorista saa taloustietoa somevaikuttajilta
Nuoret saavat eniten taloutta koskevaa tietoa perheeltään (60 %) ja koulustaan (36 %). Kiinnostavaa tuloksissa on se, että sosiaalisen median vaikuttajat ovat kolmanneksi yleisin taloustaitojen oppimisen lähde.
– Aiempien tutkimusten mukaan sosiaalisen median vaikuttajilla on suuri merkitys nuorten kulutuksessa ja rahankäytössä sekä asenteissa yleisesti. Siksi näiden hyödyntämistä tulisi lisätä talouskasvatuksessa ja -opetuksessa, sanoo Wilska.
Nuorten asenne velkaantumiseen on terveellä pohjalla. Nuoret suhtautuivat esimerkiksi pikavippeihin jyrkän kielteisesti. Asuntolainaa kohtaan asenteet ovat positiivisimmat, sillä yli puolet nuorista uskoo varmasti ottavansa asuntolainen tulevaisuudessa. Keskituloisina ja varakkaina perhettään pitävät nuoret olivat valmiimpia ottamaan asuntolainaa kuin vähävaraisempina perhettään pitävät nuoret.
Vastaavasti vähävaraisempina perhettään pitävät uskovat muita useammin asuvansa tulevaisuudessa vuokralla.
– Tulos viittaa siihen, että kodin koettu varallisuus vaikuttaa nuorten tulevaisuudenodotuksiin eli siihen, mikä ylipäätään uskotaan olevan mahdollista, uskoo Wilska.
Arvokasta tietoa taloustaitotyön tueksi
OP Ryhmän yhdessä Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa tänään julkaisema barometritutkimus on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitettiin 15–19-vuotiaiden nuorten rahankäyttöä, taloudenhallinnan taitoja ja tilannetta sekä näihin liittyvää käyttäytymistä ja asenteita. Tuloksia hyödynnetään laajalti OP Ryhmän taloustaitotyön ja opetustoiminnan sekä oman talouden hallinnan palveluiden kehittämisessä.
– Hyvä talousosaaminen on kansalaistaito. Sen kohentaminen ja ylläpitäminen erityisesti kasvavien nuorten keskuudessa on kaikkien aikuisten yhteinen tehtävä. Erityisen tärkeää ja hedelmällistä on yhdistää eri toimijoiden asiantuntemusta. Tämä uraauurtava barometritutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin nuorten tilannetta ja kehittämään omaa taloustaitotyötämme sen avulla, sanoo OP Ryhmän henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi.
– Tutkimus on Suomessa ainutlaatuinen, ja sen tuloksia voivat hyödyntää niin koulut, perheet, päättäjät kuin rahoitusalakin. Barometri on tarkoitus toistaa säännöllisin väliajoin, jotta nuorten talousosaamisen trendit saadaan näkyviin, toteaa Salmela-Aro.
Oman talouden hallinnan taidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja ja nuoruudessa opitut taidot luovat tärkeää pohjaa pitkälle aikuisuuteen. OP Ryhmän taloustaitotyön kivijalka on osuuspankkien koulu- ja oppilaitoskäynnit ympäri Suomen. Vuonna 2023 OP Ryhmä tavoitti taloustaitotyössä osuuspankkien ja kumppaneiden kanssa yhteistyössä noin 90 000 lasta ja nuorta. OP on mukana edistämässä kansallista talousosaamisen strategiaa yhdessä eri sektoreiden toimijoiden kanssa. Strategian tavoitteena on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä. OP Ryhmä ja Helsingin yliopisto ovat myös allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen vuosille 2024–2029. Tiivistyvän yhteistyön tavoite on muun muassa vahvistaa nuorten taloustaitoja ja tukea OP Ryhmän taloustaitotyötä tieteen keinoin.
Barometritutkimukseen osallistui yhteensä 72 koulua ympäri Suomea. Tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 2143 osallistujaa, joista 1886 vastasi kyselyyn.
